anne miettinen
Uutinen

Kansallista ja kansainvälistä työtä vesiliikenteen automaation edistämiseksi

17.9.2020 klo 9.19

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan kaikki liikennemuodot käsittävää liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelmaa. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 aikana.

Tämä kirjoitus on katsaus siihen, millaista sääntelyä, määrittelyjä ja toimenpiteitä tarvitaan merenkulussa.

Suomen lainsäädäntö on itsessään myötämielinen erilaisille vesiliikenteen automaatiokokeiluille. Haastavia kokeiluja onkin jo toteutettu kansallisilla vesillä. Kansainvälisesti IMOn väliaikainen kokeiluohjeistus tukee kokeiluista sopimista maiden välillä.

Kansainvälisellä tasolla on kuitenkin vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä määritelmistä alkaen. Tästä syystä Suomi vaikuttaa aktiivisesti IMO:ssa ja EU:ssa automaation vaiheittaisen käyttöönoton edellyttämän tulevaisuuden lainsäädännön ja tekoälyn eettisen viitekehyksen rakentamiseksi.

Autonomisten ja etäohjattujen alusten tulee noudattaa samoja lainsäädännössä määriteltyjä liikennesääntöjä kuin perinteisten alusten, mutta automaation vaikutukset navigointiin, tilannekuvaan sekä turvalliseen miehitykseen ja tarvittavaan osaamiseen puuttuvat lainsäädännöstä.

Ratkaistavia asioita ovat muun muassa rajapinta-, tieto- ja tiedonsiirtovaatimukset ja standardointi sekä yhtenäiset suorituskykystandardit, jotka automaatioratkaisujen tulee täyttää, jotta ne voidaan hyväksyä käyttöön.

Eettisyyden ja suorituskyvyn todentamiseksi tarvitaan suunnittelumenetelmien läpinäkyvyyttä sekä tietoa kokeilujen ja simulointien tuloksista. On tiedettävä, millaisessa toimintaympäristössä ratkaisu toimii ja mitkä ovat sen toimintarajoitukset. On myös kehitettävä sitä, miten uudet ratkaisut saadaan hyväksyttyä luotettavasti käyttöön esimerkiksi sertifioinnilla.

Tällä hetkellä lainsäädäntö perustuu siihen, että aluksella on vastuullinen päällikkö ja miehistö kannella. Aluksen omistajalla ja laivaisännällä puolestaan on vastuu vahingoista. Ihmisellä on entistä kuitenkin rajallisemmat mahdollisuudet vaikuttaa silloin kun päätöksenteko siirtyy autonomiselle järjestelmälle.

Siksi on ratkaistava kysymykset ihmisen vastuusta suhteessa tekoälyjärjestelmien päätöksentekoon. Ihmisen osaamista tarvitaan jatkossakin, mutta voisivatko vastuut ja velvollisuudet olla entistä rajatumpia ja voisiko niitä jakaa uudella tavalla? On tarkasteltava myös omistajan, laivaisännän ja  teknologiatoimittajien vastuita silloin kun autonominen järjestelmä aiheuttaa vahingon tai ei toimi.

 

Älyväylät automaattialusten kulkureiteiksi

Liikenteen automaatio tarvitsee sekä fyysistä että digitaalista infrastruktuuria. Meriliikenteessä puhutaan älyväylistä.

Fyysisiä rakenteita ovat väylän varrella olevat kiinteät tai kelluvat turvalaitteet. On tärkeää että digitaalinen tieto niiden sijainnista on saatavilla. Älykkäitä turvalaitteista tulee silloin, kun niitä on mahdollista hallita etänä, ja ne pystyvät keräämään ja välittämään olosuhde- ja tilannekuvatietoja.

Digitaalinen infrastruktuuri mahdollistaa entistä tehokkaammat tietoliikenneyhteydet kuten 5G:n. Suurissa meriväylien kiinteiden turvalaitteiden rakennushankkeissa on oleellista huomioida myös digitaalisen infrastruktuurin tarpeet.

On tarpeen selvittää vesiväylien ja satamien digitaalisen infrastruktuurin tila, tiedon hallinnointimalli sekä näiden kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Älykkäiden turvalaitteiden käyttöönottoa tulisi lisätä keskeisillä väylillä huomioiden pilotoinnin tarpeet sekä rakentaa digitaalista infrastruktuuria niille alueille, joilla on todettu liiketoiminnan tarpeita.

Lisäksi on ratkaistava, miten olennaiset tiedot kuten tilanne-, sijainti- ja reittitiedot saataisiin samalla alueella liikkuvien alusten, viranomaisten, aluspalvelujen ja satamien käyttöön. Esimerkiksi laivateknologiat, sensorifuusio ja reunalaskenta tukevat automaation tarvitseman tiedon käsittelyä.

Yhteinen tilannekuva vaatii riittävän tehokkaita yhteyksiä sekä välttämättömien tietojen jakamista ajantasaisesti rajapintojen kautta. Siksi saattaa olla tarpeen, että lainsäädännöllä määritellään vastuita tietojen laadusta ja ajantasaisuudesta sekä velvoitetaan tietojen jakamiseen ja rajapintojen avaamiseen.

 

Vaikutuksia myös päästöihin

Merenkulun automaatiolla tavoitellaan entistä turvallisempaa, tehokkaampaa ja myös kestävämpää liikkumista. Esimerkiksi jo reitin optimointi lisää ympäristötehokkuutta ja sitä kautta vähentää päästöjä.

Mutta päästövähennyksiin voidaan vaikuttaa lisäksi älykkäällä liikenteen ohjauksella: automaatiolla reittitietojen vaihdossa, sensorien kokoamien tietojen hyödyntämisellä ja väylän käytön optimoinnilla. Suurin päästöjen vähentämisen potentiaali on satamissa, ja myös suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät satamaan navigointiin.

Automaation eteneminen ja sen edellyttämän digitaalisen tiedonvaihdon kehittäminen on tärkeää myös pandemioihin varautumiselle. Jos miehistön määrää voitaisiin turvallisesti vähentää aluksella ja osa kriittistä osaamista vaativista tehtävistä hoitaa maista käsin, kyettäisiin alusten toimintakykyä ylläpitämään paremmin myös pandemiatilanteessa.

 

Yhteistyöllä eteenpäin

Korkean tason automaation ja autonomisen merenkulun etenemiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä.

Suomi osallistuu hiljattain perustettuun Singaporen vetämään automaattisen merenkulun ja satamayhteistyön MASSPorts-verkostoon yhdessä eräiden muiden merenkulun automaation johtavien maiden kanssa. Verkoston tavoitteena käynnistää konkreettisia alusten ja satamien välisiä kokeiluja ja edistää niitä tukevaa ohjeistusta, standardoitua tiedon vaihtoa sekä yhteistä terminologiaa.

EU:n komissio valmistelee IMO:n kokeiluohjeistusta täydentävää toiminnallista kokeiluohjeistusta. Suomi painottaa valmistelussa laadukasta toimintaympäristöä kokeiluille, selkeitä vastuita, turhan hallinnollisen taakan välttämistä sekä liikesalaisuuksien suojaa.

Yhteistyö merenkulun automaation mahdollistamiseksi jatkuu liikenne- ja viestintäministeriön automaatioverkostossa.

 

Anne Miettinen
Kirjoittaja on viestintäneuvos liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikössä

Kuvassa viestintäneuvos Anne Miettinen (Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Keksi/LVM)

Hankeikkuna: Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelma (LVM059:00/2019)

Blogi on julkaistu ensin LVM:n Impulssi-sivulla