Meriklusterin tulevaisuuteen valmistaudutaan tänään
[[{"type":"media","view_mode":"media_original","fid":"307","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"336","typeof":"foaf:Image","width":"600"}}]]
Meidän pitää hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuudet, Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Heikinheimo muistutti Meriklusterin Tulevaisuusverstaassa 13. lokakuuta. Osallistujia oli tulevaisuusverstaiden ensimmäisessä Meriteollisuuden tulevaisuudennäkymät -päivässä lähes 80 ja Ravintola Palacen Konferenssisali oli ääriään myöten täynnä. Edustajat yrityksistä, viranomaisista ja tutkimussektorilta saapuivat kuuntelemaan korkeatasoisia esityksiä Suomen meriklusterin painopistealueiden tulevaisuudennäkymistä, ja arvioimaan tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Tulevaisuusverstaan avannut Heikinheimo huomautti myös kompetenssin ja koulutuksen tärkeydestä. Lisäksi eri tärkeiden markkina-alueiden, kuten Aasian mahdollisuudet on pidettävä mielessä markkinatilanteiden muutoksista huolimatta.
Tulevaisuusverstaan tavoitteena oli määritellä askelmerkit tulevaisuuden älykkäisiin, kestäviin ja edistyksellisiin ratkaisuihin ja startata Meriklusterin strategisen tutkimusagendan päivitys. Verstaissa tuotetut näkemykset vaikuttavat päätöksentekoon tutkimuksen ja kehityksen painopisteistä.
Rolls-Roycen teknologiajohtaja Sauli Elorannan aiheena oli Ship Intelligence, joka kattaa erilaiset laivoihin liittyvät älykkäät ratkaisut. Meriteollisuuden tulevaisuudessa siintää esimerkiksi kansainvälisestikin paljon keskustelua nostanut miehittämätön alus. Aiheesta on käynnissä esimerkiksi Tekes -rahoitteinen AAWA -hanke; ensimmäiset demot aiheeseen liittyen tehtäneen parin vuoden sisällä. Myös Unified Bridge-konsepti herätti mielenkiintoa kuulijoissa. Konseptin idea on se, että laivan hallintaan liittyvä tieto kerätään monikäyttönäytöille.
Kasvu löytyy kaasusta
Kaasun potentiaalia korosti johtaja Timo Koponen Wärtsilästä. Vaikka offshore-investoinnit ovat jäissä öljyn hinnan vuoksi, kaasun mahdollisuudet nähdään suuriksi. Vuonna 2025 offshore-kaasun osuus on jo kolmannes kaikesta poratusta kaasusta. Kaasu ei lopu: nykyisellä käyttövauhdilla maailman tunnetut kaasuvarat riittävät 200 vuodeksi. Haasteena on, etteivät kaasuvarannot sijaitse lähellä niiden kuluttajia. Tästä syystä LNG-kaasun kuljetukset ovat kasvussa: LNG:tä tuo jo lähes kolmekymmentä maata.
Deltamarinin tutkimusjohtaja Päivi Haikkola loi katsauksen uusiin konsepteihin, liiketoimintamalleihin ja Blue Growthiin, meriteollisuuden kokonaan uusiin mahdollisuuksiin. Kehityksessä on muistettava se, että nyt kehittämämme ratkaisut tulevat tulevaisuuden sukupolvien käyttöön ja maailma muuttuu nopeasti. Uuden tyyppisissä konsepteissa siinsi erilaisia ratkaisuja katamaraanityyppisestä risteilyaluksesta lähtien. Uusia konsepteja on ideoitava ennakkoluulottomasti. On myös tärkeää, että yritykset tekevät joustavasti yhteistyötä. Tästä esimerkkinä on Deltamarinin usean kumppanin kanssa ilman erillisiä sopimuksia kehittämä ferrykonsepti, johon on integroitu ympäristöystävällisten teknologioiden huippuratkaisuja.
Arktiset markkinat ovat tärkeitä suomalaiselle meriteollisuudelle. Aker Arcticin myynti-ja markkinointipäällikkö Arto Uuskallio teki katsauksen näkymiin: laskeva energian hinta hidastaa kehitystä arktisella alueella kuten myös Venäjään kohdistuvat pakotteet. Lisäksi on muistettava, että toimiminen arktisella alueella on kallista, joten vain suuria esiintymiä kannattaa hyödyntää. Menestyminen arktisilla markkinoilla vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa suomalaisilla on vahva osaaminen jäätyvien merien takana. Uusia mahdollisuuksia voi tulla ympäristövaatimusten, toimivien kenttien ylläpito- ja huoltopalveluiden sekä navigointipalveluiden myötä.
Aamupäivän case -esimerkkinä toimitusjohtaja Mårten Storbacka WE Tech Solutions –yhtiöstä esitteli lopuksi energiansäästöratkaisuja laivojen propulsio- sekä sähkönjakelujärjestelmiin.
"Outolinnuista" alalle tuoreita ajatuksia
Iltapäivän osiossa Meyer Turun Tommi Viherkoski kertoi risteilyrakentamisen markkinanäkymistä ja tulevaisuuden painopisteistä. Risteilymarkkinoilla tilauskirjat ovat täynnä tuleville vuosille, mutta tilauksissa saattaa tulla nykyisen tilauspiikin jälkeen hiljaisempi vaihe. Matkustajamäärät kuitenkin jatkavat kasvuaan ja etenkin Aasiasta on kasvamassa merkittävä markkina, joten kasvua on odotettavissa myös tilauksissa pitkällä tähtäimellä. Professori Jani Romanoff Aalto Yliopistosta puhui osaamisen merkityksestä suomalaiselle meriteollisuudelle. Tulevaisuuden osaajat koulutetaan nyt ja alalle on saatava uusia ajatuksia sekä yhä koulutetumpaa työvoimaa. Nykysissä diplomi-insinöörin tehtävissä saattaakin tulevaisuudessa olla tohtoreita.
Tilaisuuden kruunasi Alf Rehnin ajatuksia herättävä puheenvuoro. Hän kehotti huomioimaan odottamattomat tekijät "outolinnut", keskustelemaan aiheista joista ei normaalisti saa puhua sekä huomioimaan hulluiltakin vaikuttavat skenaariot. Älykkäimmätkään ihmiset eivät ole historiassakaan pystyneet ennakoimaan, mitkä teknologiat ovat yleistyneet ja muuttaneet markkinat täysin. Onkin oltava nöyrä ja ymmärrettävä oma rajallisuutensa, jotta uusiin ajatuksiin voi suhtautua riittävän avoimesti.
Ennakointi tärkeää muuttuvassa toimintaympäristössä
Tilaisuuden anti voidaan tiivistää jatkuvan kehityksen tarpeeseen; pohja tulevaisuuden liiketoiminnalle rakennetaan nyt. Kymmenen vuoden päästä liiketoiminnan mahdollistavat tuotteet kehitetään nyt. Onkin keskityttävä oikeisiin asioihin, kyettävä muuttumaan ja ennakoitava, jotta voidaan tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita tulevaisuuden muuttuneille markkinoille ja uusiin asiakastarpeisiin.
Meriklusterin tulevaisuusverstaiden toinen osuus, työpaja pitkän tähtäimen tulevaisuudenskenaarioista, järjestettiin 20.10 Turussa. Tilaisuudet toteutettiin osana Työ- ja elinkeinoministeriön Meri -ohjelman Merien Markkinanäkymät- ja Suomen Meriklusteri 2020 -projekteja.
Esitelmät:
Sauli Eloranta:Ship Intelligence
Arto Uuskallio: Arktiset markkinat
Timo Koponen: Offshore-markkinat
Mårten Storbacka: Case WE Tech - Energiansäästöratkaisuja merenkululle
Jani Romanoff: Osaamisen merkitys suomalaisen meriteollisuuden kannalta