Meriklusterin Strateginen tutkimusagenda 2017-2025

Teollisuus ja sidosryhmät ovat koonneet Meriklusterin Strategisen tutkimusagendan 2025, joka määrittelee alan tutkimuksen suuntaviivat. Meriteollisuus on korkean teknologian toimiala, jonka tavoitteena on olla roolimalli uusien teknologioiden käyttöönotossa. Alan tavoitteena on, että Suomen Meriklusteri on vuonna 2025 maailman luovin, joustavin ja muuntautumiskykyisin meritoimintojen verkosto.

"Suomen meriteollisuudella on yli 200-vuotinen historia. Viime vuosikymmeninä ala on kokenut merkittävän murroksen, jonka myötä telakoiden lukumäärä on pienentynyt, mutta samalla niiden rinnalle on muodostunut laitevalmistusta, suunnittelua, ohjelmistoja ja erilaisia kokonaisuuksia toimittava yritysverkosto. Jotta verkosto olisi tulevaisuudessakin kilpailukykyinen, meidän tulee varmistaa riittävät ja oikeansuuntaiset tutkimus- ja kehityspanostukset. Yhteisellä tutkimusagendalla halutaan varmistaa tämä”, Meriteollisuus ry:n tutkimustoimikunnan aiempi puheenjohtaja Esko Mustamäki sanoo.

Meriteollisuus vähentää globaalisti meriliikenteen päästöjä tarjoamalla ratkaisuja uusiin ja uusiutuviin energiamuotoihin, energian varastointiin sekä energiankäytön optimointiin ja päästöjen poistamiseen. Tulevaisuudessa kiertotaloudesta tavoitellaan vakiintunutta käytäntöä meriteollisuudessa.

Visiona autonominen meriliikenne
Digitaalisuus realisoituu autonomisissa aluksissa, älykkäissä laitteissa ja järjestelmissä sekä digitaalisissa palveluissa. Tavoitteena on, että Itämerellä seilaavat ensimmäiset autonomiset alukset jo lähivuosina. Itämerestä tavoitellaan laajasti digitaalisten ratkaisujen testialuetta; mm. avoin meridata-alusta toisi uusia mahdollisuuksia alueen merenkulun kehittämiseen. SRA:n kautta syntynyttä visiota on jo lähdetty toteuttamaan autonomisen meriliikenteen ekosysteemin muodossa (One Sea).

Vihreät ja elämykselliset risteilylaivat
Risteilijöiden korkeaan kysyntään vastataan hiomalla koko verkoston tuotantotehokkuus huippuunsa. Innovatiiviset ja elämykselliset laivakonseptit varmistavat kiinnostuksen risteilyyn myös tulevaisuudessa. Kestävyyteen panostetaan nollapäästöjä ja jopa omavaraisuutta tavoittelevilla laivoilla. Pitkäjänteisen tutkimuksen ansiosta Suomi on edelläkävijä esimerkiksi LNG:n käytössä matkustajalaivoissa, ja uusia ratkaisuja kehitetään muun muassa polttokennoista.

Ankarien olosuhteiden osaaminen Suomen valttina
Suomi on arktisen osaamisen suurvalta. Arktisen teknologian kehitys keskittyy turvallisiin ja puhtaisiin aluksiin, joiden suorituskykyyn perustuva suunnittelu ja toiminnan optimointi muuttuviin jääolosuhteisiin luovat tehokkuutta arktiseen merenkulkuun.

Offshore-toimiala on murroksessa. Nyt onkin tilaisuus kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja offshore-erikoisalusten ja asumisyksiköiden rakentamiseen sekä entistä kevyempiin, liikuteltaviin ja kierrätettäviin sovelluksiin merenpinnalla ja myös sen alla.

Rohkeita näkemyksiä meritekniikan soveltamiseen
Meriteollisuuden projektit ovat monimutkaisia investointiprojekteja. Uusien ratkaisujen testaus ja kaupallistaminen voi viedä jopa vuosikymmenen. Johtava asema syntyy valmiudesta tunnistaa asiakkaiden tarpeet sekä vaikuttaa sääntöjen ja määräysten kehitykseen kilpailukykyisten ratkaisujen toteuttamiseksi.

"Itse asiassa osaamisen pitää olla niin huippuluokkaa, että tarvittaessa kyetään myös haastamaan voimassa olevat säännöt uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille ja näin toimimaan sääntökehityksen kansainvälisessä eturintamassa", professori Pentti Kujala Aalto-yliopistosta sanoo.

Alalle tarvitaan monipuolisesti asiantuntijoita tekemään kehitystyötä alan kasvaessa. Ala hakee rohkeita näkökulmia, meritekniikan osaamista ja kompetensseja, kuten IT, energiatehokkuus, arktinen teknologia, kevyet rakenteet sekä tekniikan, taiteen ja liiketoimintaosaamisen yhdistäminen kuten esimerkiksi Aalto-yliopistossa on tehty Cruise and Ferry Experience -teemassa.

Smart Maritime Technology Solutions

Tiivistelmä