Meriklusterin vahvuus on osaamisessa
Monet tehtävät varsinkin meriteollisuudessa, mutta myös muilla meriklusterin toimialoilla ovat yhä vahvemmin projektimaisia, jolloin tarvitaan lisää tiimityötaitoja ja kykyä toimia eri yritysten muuttuvissa verkostoissa. Joustavuus ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat. Tutkimus painottaa projektiosaamisen ja -johtamisen merkityksen kasvua. Moniosaamisen tarve nousee ammattiosaamisen rinnalle. Moniosaamista voidaan lisätä mm. muuntokoulutuksella.
Keskeisiä uusia osaamisaloja meriklusterin kaikilla sektoreilla ovat uudet teknologiat, digitalisaatio ja asiakasosaaminen. Automaation lisääntyminen maalla ja merellä vaatii uutta osaamista ja vanhan päivitystä. Ympäristöasiat ovat niin ikään koko klusteria koskeva teema. Tutkimuksen perusteella ympäristöosaamisen tarve laajenee ja kasvaa niin laivanrakennuksen ja energiankulutuksen eri prosesseissa sekä merellä että maissa kuin jätehuollossa, kiertotaloudessa ja merten suojelutoimissa.
Merenkulussa korostuvat kansainvälisesti määritellyt pätevyydet. Ammattiosaamisen ylläpito ja sen täydentäminen muuttuvien sääntöjen ja teknologisen kehityksen myötä on ensisijaisen tärkeää. Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityistä huomiota on kiinnitettävä laivasähköosaamisen ja konepuolen osaajien koulutukseen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi laivoilla jatkossakin. Merenkulkuoppilaitosten yhteistyötä on syytä edelleen kehittää, jotta sitä kautta saadaan synergiaetuja. Erikoistuminen mahdollistaisi rajallisten resurssien tehokkaamman käytön. Englannin kielen merkitys merenkulkuopetuksen eri koulutusasteilla korostuu.
Osaamisen kehittäminen on uudessa tilanteessa entistäkin tärkeämpää
Logistiset ketjut muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi, ja aikataulujen merkitys korostuu, mikä lisää satamatoiminnoissa moni- ja integraattoriosaamisen tarvetta. Talous- ja liiketoimintaosaamisen sekä juridiikan merkitys kasvaa satamaorganisaatioissa, koska toiminnot toteutetaan yhä enemmän alihankintoina ja ostopalveluina. Merijuridiikan osaamisen puute on erityinen huolen aihe meriklusterissa, ja sen ratkaisemiseksi pitäisikin ryhtyä nopeasti suunnittelemaan koulutuksen järjestämistä.
Koronapandemian vaikutukset kohdistuvat moniin meriklusterin toimintoihin hyvinkin voimakkaasti ja palautumisen aikataulua kohti normaalia on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida, mutta osaamisen kehittäminen on uudessa tilanteessa entistäkin tärkeämpää.
MEROS-hanke toteutettiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja kauppakorkeakoulun sekä Aalto-yliopiston yhteistyönä 1.9.2018–30.6.2020. Hanke sai tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).
Lisätietoja tutkimuksesta antaa tutkimusjohtaja, professori Tommi Inkinen, s-posti: toalin@utu.fi, p. 050 313 0689.
