Uutinen

Professori Pentti Kujala eläkkeelle – mittava ura Suomen meriteknisen osaamisen kehitystehtävissä

Jääkuormatutkimuksen ja kennorakenteiden uranuurtaja Pentti Kujala tuotti professorina yli 200 tutkimusjulkaisua, joihin on viitattu yli 5000 kertaa.

Pentti Kujala syntyi sisämaassa Somerolla, mutta innostui lukiossa matematiikasta ja fysiikasta. Tie vei opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun, jossa hän aloitti konetekniikan puolella ja siirtyi myöhemmin laivanrakennuksen pariin. 

– Olin ensimmäisenä teekkarikesänä töissä Wärtsilän Turun telakalla. Huomasin miten hieno ja mielenkiintoinen tuote laiva on. Päätin ottaa laivanrakennuksen pääaineeksi, Kujala kertoo.
 
Pentti Kujala opiskeli Otaniemessä vuosina 1973–79 ja oli aktiivinen myös opiskelijaelämässä. Opiskelijat kävivät muun muassa paljon ekskursioilla Suomessa ja Euroopassa.
 
Vuonna 1977 Kujala aloitti VTT:llä tutkimusharjoittelijana tehtävänään jääpainetta mittaavan paineanturin kalibrointi jäänmurtaja Sisulla. VTT:llä oli vahvaa tutkimusta jääkuormien mittaamisesta. Kujala alkoi kerätä dataa laivoista, ja tämä “big data” on edelleen olemassa. Hän teki mm. kokeita, joissa testattiin luonnon jäästä sahattuja pitkiä kelluvia jääpalkkeja jään taivutuslujuuden määrittämiseksi.
 
Tämän jälkeen Kujala työskenteli jäävaurioiden selvityksen parissa. Hän vieraili telakoilla, ryömi laivojen tankeissa ja teki havaintoja. Tältä pohjalta hän aloitti myös väitöskirjatyön ja väitteli tohtoriksi vuonna 1994. Hän keräsi jääkuorma ja -vauriodataa ja loi mallin siitä, miten jääkuorman tilastolliset ominaisuudet ovat riippuvaisia muun muassa jääolosuhteista ja jään paksuudesta.

Mittavista tutkimuksistaan huolimatta jäässä riittää Kujalan mukaansa tutkittavaa seuraavillekin sukupolville.

– Ilmasto vaikuttaa jäähän, se on epähomogeeninen. Sää ja siten jää voi olla joka päivä erilainen.
 
Väitöskirjan jälkeen Kujala jäi TKK:n palvelukseen ja teki muun muassa laajoja tutkimuksia laivojen suorituskyvystä Itämerellä. Hän liikkui laivasta toiseen välillä helikopterilla ja pystyi keräämään uniikkia dataa. Lisäksi hän kehitti teräksisiä kennorakenteita telakoille. 

Kujala avusti myös Meriteollisuus ry:tä hallinnoimaan kansallisia tutkimusohjelmia, kuten Telakka 2000:a (vuosina 1991–1994), Seatech Finlandia (1995–1998) ja Seatech 2000+ -ohjelmaa (1998–2001).

Seuraava vaihe uralla oli projektipäällikköys Euroopan telakoiden Intership-hankkeessa vuosina 2003–2006. Suomalaiset koordinoivat hanketta, ja ideana oli kehittää laivanrakennuksen tekniikoita, joilla eurooppalaiset telakat voisivat pärjätä Kauko-Idän kilpailulle. Risteilijöiden osalta hanke näyttää onnistuneen, vaikka aihe on edelleen ajankohtainen.

Kujala tunnettiin yhdessä vaiheessa laivanrakennusalalla nimellä Kenno-Kujala.

– EU:n myötä meille avautui uusi rahoituskenttä, eli EU:n rahoitushankkeet. Pääsimme mukaan mm. kennorakennehankkeeseen. Tämä johti yhteistyöhön myös US Navyn kanssa, Kujala kertoo.
 
Suomessa aloitti toimintansa 4–5 pk-yritystä kennorakenteiden tutkimuksen myötä. Kennorakenteista ei ole kuitenkaan vielä tullut valtavirtaa laivatekniikkaan. 

– Uskon, että nämä otetaan vielä käyttöön jonakin päivänä. Tässä on keveyden myötä suuria ympäristöhyötyjä, Kujala toteaa.

Kujala nimitettiin professoriksi Tekniseen korkeakouluun vuonna 2006. Alunperin hän toimi meriliikenteen turvallisuus ja arktinen meriteknologia –teeman professorina rahoittajanaan Kotkan kaupunki. Meriliikenteen tutkimus oli uusi aihe, josta TKK sai meriliikenteen turvallisuus -osion hoitaakseen. Aiheen tutkimus lähti tämän jälkeen Suomessa vahvaan nousuun.

Teknillisessä korkeakoulussa, sittemmin Aalto-yliopistossa Kujala toimi vuoteen 2022 eli eläköitymiseensä saakka. Hän oli mukana useissa mielenkiintoisissa tutkimushankkeissa, kuten esimerkiksi EU-hankkeessa, jossa testattiin rahtilaivan jäänkestävyyttä matkalla Ob-joelle ja takaisin.

– Arktiset aktiviteetit ovat voimakkaassa kasvussa, kun jäät vähenevät ja meriliikenne kasvaa näillä alueilla. Riskit myös kasvavat ja tarvitaan nimenomaan suomalaisten pitkää osaamista siitä, miten tuotteita pitää suunnitella ja rakentaa näihin vaativiin olosuhteisiin. Ympäristövaatimukset tulevat muuttamaan laivakonsepteja arktisilla vesillä, ja Suomi on yksi harvoista maista, joka pystyy nämä ongelmat ratkaisemaan. Pitää miettiä aivan uudelta pohjalta esimerkiksi käytetyt koneisto- ja energiantuottoratkaisut vaativiin olosuhteisiin.
 
Aalto-yliopiston syntymisen myötä Kujalan titteli muuttui työelämäprofessoriksi. Professorina hän ohjasi yhteensä 122 maisterityötä ja 13 tohtoriväitöskirjaa sekä tuotti 200 tutkimusjulkaisua, joihin on viitattu yli 5 000 kertaa. Hän kävi myös Etelämantereella tutkimusmatkalla Agulhas II -laivalla ja toimi kansainvälisisä järjestöissä, kuten 
ISSC:ssä ja ITTC:n jääkomiteassa. 
 
Laivanrakennuksen tutkimuksessa on tapahtunut paljon kehitystä. Alkuun oltiin varsin telakkapainotteisia, mutta nyt on tullut mukaan laajempi sektori toimittajia, kun telakoista on irtautunut useita yrityksiä ja uusia on syntynyt. Automaation lisääntyminen on suuri teema tänä päivänä.

– Olemme yksi johtavista kansainvälisistä teollisuuden aloista Suomessa, erittäin merkittävä Suomen vientitulojen kannalta. Ala on ollut aina ankaran kansainvälisen kilpailun ohjaama, mutta meriklusterimme on pärjännyt tässä hyvin. Meillä on nyt suurten kansainvälisten toimijoiden, kuten telakoiden, lisäksi suunnittelutoimistot ja erittäin iso kansainvälisesti kilpailukyinen kokonais- ja laitetoimittajien verkosto. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kun selvästi tuotantoa ollaan siirtämässä takaisin Eurooppaan monella sektorilla ja Suomen kilpailukyky on erinomainen kaikilla meriklusterin yhtiöillä.

Tällä hetkellä Kujalaa ilahduttavat alan kaksi suurta veturiyritysohjelmaa, eli BusinessFinlandin rahoittamat Wärtsilän päästötön merenkulku ja Meyerin ilmastoneutraali risteilyalus -hankkeet.
  
Vaikka eläköityminen on tapahtunut tosiasia, Kujalan osaaminen hyödyttää suomalaista meriteknistä alaa vielä jatkossakin. Hän jatkaa vanhempana neuvonantajana Aalto-yliopistossa ja avustaa rahoituksen saamisessa sekä rakentaa uutta tutkimusta teollisuuden ja muiden partnereiden kanssa. 

Pentti Kujalan poika jatkaa isänsä jalanjäljissä ja työskentelee niin ikään meritekniikan parissa.

Kujala
Pentti Kujala

Katso Videohaastattelu

Teksti: Antton Lounasheimo