Polttoainemurros lähialueen meriliikenteessä
Ted Bergman, Vice president Offshore Energy, Elomatic Oy
Suomen hallitusohjelman (2019) tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Meriliikenteen osalta Suomi seuraa kansainvälisiä (IMO ja EU) tavoitteita, jotka ovat hieman maltillisemmat.
Pääkeinoina hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on kulutuksen vähentäminen sekä energia- ja polttoainemuutokset. Nollatavoitteeseen päästään vain polttoainetta tai energialähdettä muuttamalla ellei liikennettä lakkauteta.
Suomen meriteollisuus on ollut edelläkävijä monessa asiassa maailmalla ja tulevassa energiamurroksessa edellytykset sen jatkamiseen on syytä varmistaa.
Energia- ja polttoaineratkaisut tulevat hajautumaan moneen eri ratkaisuun. Lyhyet reitit ja muuten pienemmät energiatarpeet ovat jo osittain siirtyneet akkuratkaisuihin. Akkuratkaisua puoltaa energiatehokkuus ja se, että suora sähköverkkokytkentä ei vaadi uuden kokonaistalouden luomista.
Seuraava taso, jossa reitit ovat hieman pidemmät ja/tai latausinfra on haasteellista rakentaa siirtynee bio- tai synteesipohjaisiin (P2X) polttoaineisiin. Nämä vaativat teknologiamuutoksia ja kehitystä, sekä teollisella maatuotantopuolella että laivoissa olevaan tekniikkaan, ja siten luodaan täysin uutta taloutta.
Biopohjaisella puolella on nähtävissä tuotantorajoituksia, eettisiä kysymyksiä ja biodiversiteettikeskustelua. Synteesipuolella ei ole näköpiirissä skaalautuvuushaasteita samalla tavalla.
Suomen sisäinen henkilömeriliikenne, joka tavallaan toimii jatkeena maantieverkostolle on valtion ylläpitämä maantielautta- ja yhteysalusverkosto. Maantielauttapuolella siirtymä akkukäyttöisiin on jo tapahtumassa. Haasteeksi tulee syntymään eteenkin yhteysalusliikenne, jossa akkukäyttö on haasteellisempaa ulkosaariston heikosta sähköverkosta ja reittien pituudesta johtuen. Tämän liikenteen kilpailutuksessa on lyhyitä sopimuksia, jotka eivät ole luoneet edellytyksiä uusiin alushankintoihin eivätkä etenkään tule luomaan pohjaa uudelle vihreälle taloudelle, jossa myös tuotanto on mukana. Nykytilanne on johtanut siihen, että tämän aluskannan keski-ikä on niinkin korkea kuin 37 vuotta (vuonna 2020).
Valtio voisi tässä näyttää tietä ja olla aktiivisesti luomassa uutta kulutusta etenkin vedylle, joka on avainasemassa kaikissa tulevissa P2X-ratkaisuissa. Tämä vaatii aktiivista otetta alushankintojen osalta niin, että voidaan solmia pitkiä vedyntoimitussopimuksia. Uuden vihreän talouden käynnistämisessä avainasemassa on kulutuksen luominen. Markkinoilta löytyy silloin varmasti voimia, jotka tuottavat esim. vetyä, kun sen osalta varmistetaan teknologialle tukea. Samalla Suomen meriteollisuus saisi hyvät referenssimahdollisuudet uusien alusratkaisujen osalta.
Öljystä luopuminen ei tule tapahtumaan ilman ohjausta, tukea ja ennakkoluulotonta uusien ratkaisujen hyödyntämistä. Olemalla ensimmäisten joukossa Suomen valtiolla sekä meri- ja muulla teollisuudella on kaikki edellytykset luoda Suomelle osaamis- ja teknologiavientiä, jolla vahvistetaan maamme hyvinvointia.
Me Elomaticissa olemme tarttuneet tähän haasteeseen ja olemme perustaneen vetytalousratkaisujen kehittämiseen Green NortH2 Energy Oy:n. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on tuottaa vetyä meri- ja raskaan liikenteen polttoaineeksi, minkä sivutuotteena syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on jalostaa vedystä synteettistä polttoainetta, kuten metaania tai ammoniakkia.
Lue lisää: Flexens ja Elomatic yhdistävät voimansa Lounais-Suomen vetytalouden kehityksessä
Lisätietoja:
Ted Bergman
Vice president Offshore Energy
Elomatic Oy
ted.bergman(a)elomatic.com
Kirjoitus on osa kestävän kehityksen blogisarjaamme. Tutustu myös blogisarjan aiempaan julkaisuun tästä linkistä.