Blogi: Katse pohjoiseen

Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuudet siirtyvät Suomelle kuluvan vuoden toukokuussa. Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa suomalaista osaamista esiin kansainvälisesti.

Arktisessa neuvostossa ovat jäseninä USA, Kanada, Venäjä, Norja, Ruotsi, Tanskan, Islanti ja Suomi. Tarkkailijajäseniksi on paljon kiinnostusta muun muassa Kiinalla ja EU:lla. Suomi ottaa puheenjohtajuudet USA:lta.

Arktisella alueella on merkittävä investointipotentiaali, joka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, energian, meriteollisuuden, logistiikan ja infrarakentamisen alueilla.

Arktisesta alueesta on tehty vuosien saatossa lukuisia erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Nyt kokonaiskuvaa mahdollisuuksista ja tarpeista tulee kirkastaa, vetää selvitysten päätelmät yhteen ja tehdä päätöksiä, miten edetä Suomen etua edistäen. Suomen tulee olla aktiivinen toimija ja puheenjohtajakaudella tulee ottaa konkreettisia edistysaskelia yhteistyön ja turvallisuuden edistämiseksi.

Teknologiateollisuuden näkökulmasta erityisesti Koillisväylän tietoliikennekaapeli on tärkeä. Koilliskaapeli tulee rakentaa Suomen puheenjohtajakauden aikana. Uusi merenalainen valokuitukaapeli nopeuttaisi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä. Koillisväylän kaapelin ja Itämerenkaapelin yhdistäjänä Suomesta syntyisi logistiikan, tietoliikenteen ja big datan globaali solmukohta. Tietoliikenneyhteyksien lisäksi liiketoiminta tarvitsee myös muuta toimivaa infraa: liikenneyhteydet ovat kriittisessä roolissa Suomen kansantalouden, yritystoiminnan ja hyvinvoinnin kehitykselle.

Myös ilmaston lämpeneminen kääntää katseet pohjoiseen. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa lisääntyvä merenkulku, pyydettävien kalakantojen säätely, merenalainen kaivannaistoiminta ja yhteispohjoismaiset infrahankkeet. Ympäristövastuullisuus korostuu kaikissa aiheissa.

Suomalaisella teknologiateollisuudella on ratkaisuja ympäristökuormituksen minimoimiseen ja etäohjattujen ratkaisujen tarjoamiseen ja edelleen kehittämiseen arktisilla alueilla. Tätä tietotaitoa tulee edelleen kehittää ja koordinoida siten, että se tuo lisäarvoa arktisten tarpeiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi vuonna 2013 perustettu Team Arctic kokoaa yhteen organisaatioita kehittämään suurempia kokonaisuuksia vaativille asiakkaille, tuotteita, teknologioita ja palveluja investointikohteisiin, jotka ovat äärimmäisissä olosuhteissa ja edellyttävät korkeaa laatua, kestävyyttä, toimintavarmuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on ollut sellaisen toimintamallin synnyttäminen, joka vahvistaisi yritysten kansainvälistä markkina-asemaa ja mahdollisuuksia avata ovia yhdessä yritysjoukon kanssa merkittäviin asiakkuuksiin.

Yritysten osalta olennaista on, miten saada liiketoimintaa arktisilla alueilla. Tämä vaatii paitsi oman osaamisen tunnistamista myös oikeiden yhteistyökumppanien löytämistä. Arktinen puheenjohtajuus tarjoaa yrityksille näkyvyyttä, mahdollisuuden verkottua ja vaikuttaa arktisen talousneuvoston kautta liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Yhteistä tahtotilaa tarvitaan myös alueellisesti: koko Suomen pitää puhaltaa yhteen hiileen.

[[{"fid":"205","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"left","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":"left","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"attributes":{"style":"height: 367px; width: 250px;","class":"media-element file-default media-wysiwyg-align-left","data-delta":"1"}}]]

Merja Salmi-Lindgren

Toiminnanjohtaja, Meriteollisuus ry
Johtava asiantuntija, Arktisten asioiden vastaava, Teknologiateollisuus ry

Kirjoitus on julkaistu Teknologiateollisuuden Visio-verkkolehden numerossa 3/2017