Heikinheimo: ”Meriteollisuuden yritykset ovat vireessä”
– Meriteollisuus on merkittävä teollisuudenala, Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Heikinheimo sanoi. Heikinheimo puhui yhdistyksen kevätseminaarissa 11. toukokuuta reilulle 50:lle kuulijalle Etelärannassa.
Heikinheimo esitteli tuoreita Meriklusteri 2020 -selvityksen tuloksia, joista selviää meriteollisuuden kasvu. Teollisuudenalan liikevaihto on noussut lähes kahdeksaan miljardiin euroon ja se työllistää 29 000 ihmistä. Osakeyhtiömuotoisten yritysten määrä on lähes 900. Edellisessä, vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä, liikevaihto oli noin seitsemän miljardia ja työntekijämäärä 21 000.
Vaikka luvut on laskettu hieman eri perustein, meriteollisuuden kasvu on selvä. – Yritysrakenne on monipuolistunut ja yritykset on saatu vireeseen, Heikinheimo sanoi.
Meriklusteri 2020-selvitys pitää sisällään nimensä mukaisesti myös koko meriklusterin lukuja. Meriteollisuuden lisäksi klusteriin lasketaan satamatoiminnot ja merenkulku. Klusteri työllistää yhteensä 48 000 työntekijää ja sen liikevaihto nousee lähes 13 miljardiin euroon.
Selvityksestä käy ilmi yritysten alueellinen jakautuminen. Meriklusterin yritykset sijaitsevat pääasiassa rannikolla, suurin volyymi näyttää olevan Hankoniemen itäpuolella, mutta yrityksiä on sisämaassakin. – Meriklusteri ei ole rannikoiden tai Varsinais-Suomen etuoikeus, Heikinheimo sanoo.
Selvityksen havaintoihin kuuluu, että klusterin yritykset ovat kaiken kokoisia aina suurista pörssiyhtiöistä pieniin pk-yrityksiin. Samoin huomataan, että vaikka yritysten liikevaihto on hieman laskenut, yritykset työllistävät selvästi aikaisempaa enemmän. Myös ulkomaiseen omistajuuteen suhtaudutaan myönteisesti.
Tällä hetkellä Suomen meriteollisuudella menee risteilyalusten runsaiden tilausten vuoksi hyvin. Öljyn hinta painaa offshoremarkkinoita, Aasian telakat kärsivät tilauskadosta ja maailman rahtilaivojen valmistajat ovat hätää kärsimässä rahtien alhaisen hinnan vuoksi.
Heikinheimo uskoo digitaalisuuden tuovan lisää liiketoimintaa Suomelle. – Big Datan saatavuus luo uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Tiedon jakaminen taas mahdollistaa teknisten innovaatioiden syntymisen.
Kevätseminaarissa puhui myös Deltamarin Floating Constructionin toimitusjohtaja Rami Hirsimäki, kuinka Kiina halusi nousta maailman suurimmaksi laivanvalmistajaksi. Pari-kolme vuotta sitten maassa oli yli 1600 telakkaa. Nyt määrä on laskenut tuhanteen. Kiina on aloittanut viime vuonna alan modernisointiohjelman. Myös alusten laatu alkaa hiljalleen parantua.
Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö kertoi Meriteollisuus ry:n ja Aallon yhteistyöstä. Osapuolet solmivat strategista allianssia koskevan sopimuksen huhtikuussa. Meriteollisuus ry:n tutkimustoimikunta koordinoi allianssin toimintaa.
Tilaisuudessa puhuivat myös Rystad Energyn projektipäällikkö Jon Muller, joka kertoi offshore-markkinoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, ja Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas kertoi globaaleista näkymistä.