Hiljaisella tiedolla ohjataan uutta työntekijää

Työntekijöiden eläköityessä yrityksissä tulee tarve hiljaisen tiedon siirtoon. Meriteollisuudessa on paljon kokemuksia hiljaisen tiedon siirrossa nuoremmille, mutta myös vanhemmille ja myös yritysten välillä.

Meriteollisuuden jäsenyritykset pohtivat hiljaisen tiedon siirtämistä jäsenseminaarissaan helmikuun puolivälissä. Teemoja oli neljä: hiljaisen tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle, tiedon siirtäminen yritysten välillä, konkarien motivointi tiedonsiirtoon sekä nuorten motivointi tiedon vastaanottoon.

Meriteollisuuden edustajien kokemusten mukaan hiljaisen tiedon siirtäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti, harkiten ja varata siihen riittävästi aikaa. Tiedonsiirto tulee tehdä tehtävien luonteen mukaisesti. Esimerkiksi myyntityö on tiimityötä, jossa tieto siirtyy toisella tavalla kuin muilla aloilla. Kokemukset kannattaa tallentaa, ja työntekijöiden henkilökohtaiset erot tulee ottaa huomioon.

Avoimuus on tärkeää, kun hiljaista tietoa siirretään yritysten välillä. Tässä kannattaa käyttää olemassa olevia kanavia, esimerkiksi yhteistyöprojekteja, joissa tieto siirtyy luonnollisesti.

Hiljaisen tiedon siirtäjän, konkarin, tulee olla tehtävään vapaaehtoinen. Tämä on välttämätöntä, jotta yhteistyö toimii. Konkarit odottavat huomiointia ja tuloksia työstään.

Vastaanottavan nuoren osalta merkittävää on tietää, mikä on hänen paikkansa organisaatiossa. Häntä pitää perehdyttää myös työuran vaiheisiin ja esimerkiksi uralla etenemiseen. Mentoring-ohjelmat on koettu hyväksi, sillä niiden avulla nuori oppii toimintatapoja ja kasvattaa verkostoaan. Myös nuorten osaamista voi hyödyntää, esimerkiksi digiasioissa.  

Raportti ryhmätyöstä on jaettu Meriteollisuus ry:n jäsenille. – Alan konkareilla on arvokasta tietoa jaettavaksi, raportti antaa työkaluja hiljaisen tiedon siirtämiseen, kannattaa ehdottomasti huomioida hyvissä ajoin, toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren sanoo.

Teknologiateollisuus ry:n koulu-yritysyhteistyöstä vastaava asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi pitää oppilaiden työssäoppimisjaksoja hyvinä tilaisuuksina tiedon siirtoon. – Työssäoppimisjaksot ovat tuhannen taalan paikka tähän tarkoitukseen. Työssäoppijat tuovat myös uutta tietoa yritykseen, hän sanoo.

Työssäoppimisen osuus koulutuksessa saattaa kasvaa tulevaisuudessa, kun säästöt vähentävät opetustunteja oppilaitoksissa.- Työssäoppimisessa työnantaja ja nuori voivat ”katsella” toisiaan ja pohtia, sopivatko he toisilleen. Pitkäpaasi sanoo. – Mikään ei ole yritykselle kalliimpaa kuin virherekrytointi.