Kasvavat markkinat ja yliopistokoulutus avaimina meriteollisuuden nousuun

LNG-kaasu, arktinen teknologia, Japanin laivanrakennus sekä Norjan markkinat tuovat töitä Suomen meriteollisuudelle. Aalto-yliopisto varmistaa osaamisen ja tieteellisen tuen meriteollisuudelle, Meriteollisuus ry:n kevätseminaarin esitelmöitsijät kertoivat.

– Näkymät ovat meriteollisuudessa hyvät, Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Heikinheimo totesi yhdistyksen kevätkokouksessa Otaniemessä. Hänen mukaansa risteilijöiden rakentamiskapasiteetista voi tulla pulaa.

Meriteollisuuden kevätkokous järjestettiin huhtikuun 22. päivänä Aalto-yliopiston Finlandia-salissa Otaniemessä. Yhteensä noin viiitisenkymmentä alan sidosryhmäläistä ja yritysedustajaa kuunteli rennosti sisustetussa salissa, kun Heikinheimo analysoi teollisuuden tilannetta.

– LNG-kaasu tuo työtä. Kaasun käyttö polttoaineena työllistää ja kaasun kuljetus tarvitsee aluksia, hän sanoi. Heikinheimo muistutti myös aktiivisuuden lisääntymisestä arktisella alueella sekä AIDA-laivojen rakennuksesta Japanissa, joka tuo Suomeen 50–80 miljoonan euron edestä urakoita.

Uhkana Suomen meriteollisuudella on kustannusrakenne. – Kustannukset on saatava kuriin. Meidän on tuotettava lisäarvoa, oltava parempia kuin kilpailijat, hän sanoi. Mahdollisuutena Heikinheimo näki it-osaamisen tehokkaamman yhdistämisen meriteollisuuteen.

Kansainvälistyminen nopeaa

Aalto-yliopiston esitelmät aloitti provosti Ilkka Niemelä. Hän esitteli Aalto-yliopiston tulevaisuudenkuvaa vuonna 2030. Niemelän mukaan ala kansainvälistyy nopeasti ja tutkimusrahoitus on nousussa. Opiskelijoista tulee globaali kilpailu, tieteentekijöiden liikkuvuus kasvaa ja digitalisoituminen muuttaa oppimista, Niemelä arvioi.

Vuonna 2030 Aalto-yliopisto on todennäköisesti johtava oppilaitos maailmassa eräillä tieteenaloilla.  Kansainväliset verkostot tiivistyvät, yhteistyö elinkeinoelämän ja teollisuuden kanssa kasvaa, yrittäjyys-ajattelu tulee mukaan oppisuunnitelmiin ja Aallon ympärille kasvaa lahjakkuuksia houkutteleva ekosysteemi.

Niemelä muistutti, että viime vuoden Leiden-luokituksessa Aalto nousi sijalle 16, kun arvioinnin kohteena oli yhteistyö teollisuuden kanssa.

Työttömiä 2 prosenttia

Dekaani Gary Marquis pohti yliopiston ja elinkeinoelämän suhdetta. Hänen mukaansa Aallon tehtävä on ”tuottaa taustatietoa teollisuudelle, jotta se pysyisi huipulla”. Marquis muistutti, että vuonna 2009 valmistuneista kaksi prosenttia on työttömänä, ja että tohtorit saavat usein työtarjouksia Yhdysvalloista.

Meritekniikan opetuksesta luennoi alan vastaava professori Pentti Kujala Aalto-yliopistosta. Hänen mukaansa opetus on kansainvälisestikin katsoen korkealla tasolla, etenkin turvallisuudessa, laivan rakenteissa, energiatehokkuudessa sekä designissa ja tuotannossa. Arktinen teknologia on myös tieteen eturintamassa.[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"239","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"319","style":"width: 480px; float: left; height: 346px;","typeof":"foaf:Image","width":"480"}}]]

Professori Jani Romanoff

Meritekniikan laitoksella on viisi professuuria, joista hydrodynamiikan ja jää-hydrodynamiikan professuurit ovat avoinna. Toinen lehtorinvirka täytetään lähiaikoina. Tohtoriopiskelijoita on kaksitoista, ja tänä vuonna on valmistunut jo kaksi uutta tohtoria. – Viime vuonna meritekniikan laitos tuotti 34 tieteellistä artikkelia, eli 2-3 per tohtoriopiskelija. Määrä on korkea, Kujala sanoo.

Hakijoita riittää

Aalto-yliopisto toteuttaa neljän muun pohjoismaisen yliopiston kanssa Nordic Master Program on Maritime Engineeringiä. Hakijoita oli 60, joista seitsemän valittiin. Ensi vuonna alkaa vastaavantyyppinen Nordic Master Program on Arctic Engineering.

[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"241","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"319","typeof":"foaf:Image","width":"480"}}]]
Pekka Rouhiainen Prizztechistä kertoi Norjan markkinoista.

Tekniikan ohella Aalto-yliopiston muut päätieteenalat ovat kauppatieteet sekä taide. Toinen meritekniikan professori Jani Romanoff valaisi tieteenalojen yhteensovittamista projektilla, jossa kaupallisuus ja muotoilu oli otettu mukaan laivasuunnitteluun.

Lopuksi TEM Meriohjelman Pekka Rouhiainen Prizztechistä kertoi Norjan liiketoimintamahdollisuuksista. Hänen mukaansa mahdollisuudet ovat nyt hyvät, sillä optimismi on korkealla tasolla Norjan meriteollisuudessa.