Kolumni: Meriklusterin innovaatioilla kasvua

[[{"fid":"770","view_mode":"default","attributes":{"class":"media-element file-default","data-delta":"2"},"fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","alignment":""}}}]]

Suomen meriklusterin positiivisia näkymiä ovat siivittäneet autonomisen meriliikenteen kehittäminen maailmanlaajuisesti edelläkävijöiden joukossa, onnistuneet kokeilut uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönotossa sekä ennennäkemätön noususuhdanne risteilyrakentamisessa. Klusteri on kansantaloudellisesti Suomelle merkittävä myös kokonaisuudessaan. Suomen Meriklusteri on jo tällä hetkellä 13 miljardin vuosiliikevaihdollaan yksi Suomen merkittävimmistä elinkeinoista. Ala työllistää yli 50 000 ihmistä eri puolilla maata. Klusterin liiketoiminnan vaikutukset heijastuvat laajasti piristäen koko Suomen muutakin taloutta. Meriklusterin piirissä kehitetyt innovaatiot skaalautuvat usein myös käyttöön muillakin teollisuudenaloilla. Lisäksi suomalaisten matkustaja-alusten - joista suuri osa on rakennettu Suomessa -  merkitys matkailuun on merkittävä: ulkomaiset laivamatkustajat tuovat Suomeen yli 900 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomalainen merenkulkuosaaminen on ainutlaatuista

Suomen meriklusteriin kuuluvat varustamot, meriteollisuus, satamat ja satamaoperaattorit, sekä muut alan toimijat. Sen erityispiirteenä on globaalistikin merkittävä monipuolisuus ja kattavuus – klusterissa ovat edustettuna kaikki meriklusterin keskeisimmät toimijat, matkustaja- ja rahtivarustamot, erikoisvarustamot, meriteollisuus kattaen laite- ja järjestelmätoimittajat, suunnitteluyritykset, ohjelmistotalot, telakat sekä satamat ja satamaoperaattorit. Suomen erityispiirteenä on myös poikkeuksellisen avoin ja aktiivinen yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Meriklusterin kasvupotentiaali on suuri. Globaalit toimintaympäristön muutokset - CO2-päästöjen vähentäminen ja digitalisaatio ja automaatio - luovat valtavan potentiaalin klusterin kasvulle. Ydinosaamis- ja kasvualueet Suomen meriklusterissa ovat vähäpäästöinen merenkulku ja siihen liittyvät innovaatiot ja teknologiset ratkaisut sekä automaatioon ja digitalisaatioon liittyvä liiketoiminta. Suomen meriklusteri on myös erittäin vahva arktisessa osaamisessa. Itämerta voikin kutsua ns. ”arktiseksi testilaboratorioksi”. Suomalainen merenkulkuosaaminen on ainutlaatuista, jäätalvi ja vaikeat navigointiolosuhteet vaativat erityistä osaamista niin merenkulkijoilta kuin meriteollisuuden toimijoilta.

Kilpailukykyinen varustamoelinkeino mahdollistaa osaltaan myös koko meriklusterin kasvun

Merenkulkuelinkeino panostaa vahvasti ympäristövastuullisuuteen ja innovoi yhdessä meriteollisuuden toimijoiden kanssa uusia ratkaisuja vähäpäästöiseen merenkulkuun. Esimerkiksi muutaman viime vuoden aikana suomalaisten alusten rikkipäästöjä on vähennetty n. 90 %. Referenssit ovat tärkeitä alan kansainväliselle menestykselle. Suomalaisten varustamojen rooli meriklusterin kasvussa on ollut aivan keskeinen, monet innovatiiviset ratkaisut on ensin kehitetty ja testattu kotimaisilla aluksilla yhteistyössä suomalaisten varustamojen kanssa. Näistä esimerkkinä muun muassa LNG-käyttöiset matkustaja-alukset, uudet tuulivoimaratkaisut suomalaisilla aluksilla sekä rikkipesurit. Hyvinvoiva ja kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen varustamoelinkeino mahdollistaa osaltaan myös koko meriklusterin kasvun.

Keskeinen toimenpide koko meriklusterin kasvun ja vähäpäästöisen merenkulun mahdollistamiseksi on uusien innovaatioiden ja uudenlaisten käyttövoimaratkaisujen kehittämisen tukeminen sekä hallinto, jossa mahdollistetaan joustavasti uusien toimintamallien ja ratkaisujen hyödyntäminen. Suomen olisi järkevää toimia aktiivisesti EU:n seuraavien rahoitusohjelmien suuntaamisessa niin, että meriklusterin paikka yhtä merkittävänä toimialana kuin ilmailu ja raideliikenne tulisi oikeutetusti huomioiduksi. Suomi olisi suuri hyötyjä ja merenklusterille kohdennettu ohjelma vahvistaisi alan kilpailukykyä.

Osaajatarve on kova

Osaamisen kehittäminen ja uudenlaisen osaamisen saatavuus tulee myös korostumaan lähivuosina. Tutkimus ja koulutus tulisi suunnata vastaamaan kasvualan tarpeisiin ja suunnitella osaamisen kehittäminen tulevaisuuden ratkaisut silmällä pitäen. Alalle tarvitaan paitsi meriteknologian ja merenkulun osaamista, myös osaamista laajasti eri tieteenaloilta. Osaajatarve on kova jo nyt, ja tulee entisestään kasvamaan seuraavien vuosien aikana, kaikentyyppisissä alan työnkuvissa.

Suomen Varustamot, Meriteollisuus ry, Satamaliitto ja Satamaoperaattorit, yhteistyössä Centrum Balticumin kanssa ovat käynnistäneet osin VNK:n rahoittaman hankkeen Suomen meriklusterin kehittämiseksi ja sinisen kasvun hyödyntämiseksi. Suomen meriklusterista on mahdollista kehittää Suomen talouden uusi kivijalka ja yksi maailman johtavia meriklustereita.

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot
Elina Vähäheikkilä, toimitusjohtaja, Meriteollisuus ry

Kolumni on osa Itämeren alueen kehitykseen keskittyvää Pulloposti-kolumnisarjaa. Alkuperäinen julkaisu on luettavissa täällä.