Meyer Turku syyskokouksessa: ”Yhdistyminen antaa asiakkaille liikkumavaraa”

– Turun telakan ostoon vaikuttivat Turun edut, teknisesti edistyneimmät laivat sekä vertaansa vailla oleva verkosto, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Jari Anttila sanoi Meriteollisuus ry:n syyskokouksessa. Kokous järjestettiin Aurajoessa kelluvalla Bore-museolaivalla.

– Turun telakan osto oli suuri satsaus perheyritykselle, Anttila totesi. Meyer Turun tuore toimitusjohtaja Jan Meyer on yhtiön omistaja seitsemännessä sukupolvessa. Yhtiöllä on kaksi muuta telakkaa, yksi Saksassa Papenburgissa sekä mm. jokiristeilijöitä rakentava Neptun-telakka Rostockissa.

Papenburgin ja Turun telakoilla on tällä hetkellä yhteensä 43 prosentin osuus maailman risteilijämarkkinoista. – Yhdistyminen antaa asiakkaille liikkumavaraa aikatauluissa ja joustavuutta, Anttila sanoi.

[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"186","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"266","typeof":"foaf:Image","width":"400"}}]]
Jäsenyritysten edustajia menossa Bore-laivalle.

Anttilan mukaan Meyer ei aio ”saksalaistaa” Turun telakkaa, vaan uudet omistajat luottavat suomalaisten vahvuuksiin. Muutoksia tehdään harkitusti. – Jotkut asiat osataan Suomessa paremmin kuin Saksassa ja päinvastoin, Anttila totesi.

Turun telakalla on tilaus kahdesta risteilijästä ja optio kahteen lisää. Nämä TUI:n tilaukset eivät kuitenkaan yksin riitä. Vuodessa pitäisi saada keskimäärän kaksi laivaa valmiiksi. Turun päätuotteina pysynevät risteilijät ja autolautat, mutta telakka voi myös rakentaa erikoisaluksia.

Kilpailu kiristyy arktisella alueella

Esitelmässään Arctechin toimitusjohtaja Esko Mustamäki kertoi alusten tarpeesta arktisilla alueilla. – Siellä tarvitaan esimerkiksi jäänmurtajia, jäätä murtavia rahtilaivoja, LNG-kuljetusaluksia sekä arktisia porauslauttoja. Yksistään Venäjän tarve on kolmesataa alusta 20 vuoden aikana.

- Arktisen meriteollisuuden haasteena on kiristyvä ulkomainen kilpailu, etenkin Korean, Kiinan ja Japanin telakoilta, Mustamäki sanoo.

Suomea auttaa pitkä perinne arktisessa laivanrakennuksessa. Teknologinen etumatka ja uudet innovaatiot pitävät Suomen kilpailukykyisinä. Esimerkki innovatiivisesta laivasuunnittelusta on Double-Acting Ship, joka tarkoittaa sitä, että normaalisti laiva kulkee keula edellä. Kun tarvitsee murtaa jäätä, laiva alkaa kulkea perä edellä. Perä edellä laivan jäänmurtokyky on maksimaalinen.

Yritysten ja toimintaympäristön kehittämistä

Meriteollisuus ry:n kehityspäällikkö Kari Varho esitteli Tekesin rahoittamaa Arktiset Meret – ohjelmaa. Sen tavoitteena on luoda ”uutta liiketoimintaa merenkulun ekotehokkaissa ratkaisuissa ja merialueiden luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä”.

– Arktiset meret – ohjelma tukee yritysten kehittämistoimintaa, tutkimusta ja kehitystä, demoja ja kansainvälistä kasvua, Varho kertoo.

TEMin Meri-ohjelma on saman alan ohjelma, mutta se keskittyy lähinnä toimintaympäristön kehittämiseen, kuten esimerkiksi markkinainformaation keräämiseen. Arktiset meret- ja Meri-ohjelmilla on yhteinen tiedotus, jonka hoitaa Meriteollisuus ry.

Marko Mannila