"Rikkidirektiivi auttaa meriteollisuutta kehittymään"

Meriteollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Juha Heikinheimo pitää rikkidirektiiviä hyvänä mahdollisuutena Suomen meriteollisuudelle, sillä sen avulla cleantech-osaaminen lisääntyy. Modernin teknologian avulla meriteollisuus voi keskittyä puhtaisiin polttoaineisiin sekä kulutuksen optimointiin. [[{"type":"media","view_mode":"media_original","fid":"224","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"193","style":"width: 150px; height: 193px; float: right;","typeof":"foaf:Image","width":"150"}}]]

Viime viikolla Meriteollisuus ry:n puheenjohtajaksi valittu Juha Heikinheimo on nähnyt meriteollisuuden kehityksen menneinä vuosikymmeninä. – 60- ja 70-luvuilla alaa hallitsivat 5-10 telakkayhtiötä. Sitten telakkayhtiöt fuusioituivat, ja samaan aikaan oli käynnissä toimintojen ulkoistus. Yrittäjähengen ja ulkoistuksen ansiosta Suomeen syntyi elinvoimainen meriteollisuus, Heikinheimo sanoo.

Fuusioiden ja ulkoistuksien seurauksena Suomessa on nyt globaaleja meriteollisuuden yrityksiä kuten alipainevessoja valmistava EVAC, propulsiojärjestelmiä kehittävä ABB tai dieselmoottoreiden uranuurtaja Wärtsilä. Viimemainitun juuret ovat juuri telakoissa, ei niinkään dieseleissä.

Heikinheimolla on perusteellinen tuntuma Suomen meriteollisuuteen. Hänellä on pitkä kokemus alan johtotehtävistä, muun muassa Aker Yardsilta sekä STX Finlandilta. Nykyään meriteollisuuden ohjelmistotalo NAPA Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Heikinheimo on toiminut aikaisemminkin Meriteollisuus ry:n puheenjohtajana sekä myös Teknologiateollisuus ry:n hallituksessa.

Suomalainen osaaminen tunnettua maailmalla

Suomen osaaminen on huomattu myös muissa maissa. –Rolls-Roycekin hankkii terävimmät insinöörinsä Suomesta, Heikinheimo sanoo.

Maailmalla menestyneisiin yrityksiin kuuluvat myös esimerkiksi propulsiovalmistaja Steerprop, samoin insinööritoimistot kuten Foreship, Deltamarin, ja Elomatic. Nämä insinööritoimistot työllistävät yhteensä yli tuhat työntekijää. Menestyjiin kuuluvat myös ohjelmistotalot NAPA, Cadmatic ja Eniram.

Menestyjän ei tarvitse olla suuri yritys. – Pk-yritystenkin merkitys Suomelle on huomattu, hän sanoo.

Meriteollisuuden mielikuva ”kypärästä ja rälläkästä” laajennuttava

Suomen meriteollisuudella on suurin etu pohjoisten olosuhteiden tuntemisesta ja toisaalta erinomaisesta verkostotyöskentelystä ja projektinhallinnasta. Edellisestä esimerkkinä ovat menestyksekäs jäissä kulkevien alusten rakentaminen ja jälkimmäisestä vaikkapa maailman suurimmat risteilijät. Varsinkin risteilijäprojektit ovat niin vaativia, etteivät maailman suurimmatkaan teollisuusyritykset aina hallitse niitä.

– Japanilainen Mitsubishi-telakka sai kahden risteilijän urakan tarjoamalla alhaista hintaa. He eivät kuitenkaan pysty rakentamaan aluksia laskemiinsa hintoihin, vaan tekevät satojen miljoonien tappiot. Toimitus on pahasti myöhässä.

Meriteollisuuden julkisessa kuvassa on paljon uusimista. Ihmisille tulee meriteollisuudesta helposti mieleen vain mies, joka työskentelee ”rälläkän kanssa kypärä päässä”. Nykyinen meriteollisuus on pitkälti muuta, sillä se perustuu korkeaan teknologiaan ja kehitystyöhön.

– Risteilijän arvosta vain seitsemän prosenttia on terästyötä. Loppu on automaatiota, viihde-elektroniikkaa, baareja, teattereita, propulsiolaitteita ja paljon muuta. Risteilijä on kelluva kaupunki, Heikinheimo toteaa.

Itämerestä ”tietoallas”

Meriteollisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi. Aluksia voidaan jatkuvasti kehittää turvallisemmiksi, tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan saada aikaan merkittävää kehitystä. Itämerestä voitaisiin muodostaa ”tietoallas”, jossa aluksia seurattaisiin reaaliajassa elektronisten lokikirjojen avulla. Päästöjen seuranta ja kulun optimointi parantuisivat.

Itämeren rikkidirektiivi luo Heikinheimon mielestä tarvetta uuden teknologian kehittämiseen. Uusien vaatimusten avulla   avulla on mahdollisuus löytää uusia markkinoita.

Vastaavasti meriliikenteenkin tulee osallistua päästöjen vähentämiseen. – Mikä oikeus merenkululla on käyttää se polttoaine, jota muualla ei saa polttaa? Heikinheimo kysyy

Julkisrahoitteiset alustilaukset pitää tehdä kotimaasta. – Kaikki valtion alukset, kuten vaikkapa merivoimien alukset, pitää tilata Suomesta. Näin maamme teollisuus kehittyy, Heikinheimo sanoo.

Meriteollisuus ry:n toiminnasta lisätietoja antavat puheenjohtaja Juha Heikinheimo p. 040 5015181 sekä toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren p. 09 192 3385.