Suomen meriklusterilla vahvat näkymät

90 vuotta täyttävä Meriliitto palkitsi Wärtsilä Oyj Abp:n ”Merenkulun maineteko” palkinnolla Nro 9.

Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry täytti sunnuntaina 90 vuotta. Se syntyi kansalaisliikkeenä vuonna 1926 Suomen Laivastoyhdistyksenä ajamaan valtakuntaa syksyllä 1925 järkyttäneen torpedovene S 2:n tuhoutumisen ja 53 merisotilaan menehtymisen jälkeen erityistä laivastolakia ja sai aikaan merivoimille uuden peruskaluston ja loi tällä epäsuorasti vaikeina lamavuosina pohjan nykyiselle telakkateollisuudellemme. Tänään Meriliiton tarkoituksena on jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä työskennellä merellisenä yhteistyöfoorumina ja tuoda esiin merenkulun ja muiden merellisten toimintojen merkitystä maallemme tavoitteena merialojen kiinnostuksen, tietouden ja arvostuksen lisääminen.

Maamme meriklusterista on tehty aiemmin kaksi taloudellista selvitystä, vuosina 2003 ja 2008. Meriliitto arvioi uuden tarpeelliseksi ja haki yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja kauppakorkeakoulun kanssa avustusta TEM:n MERI-ohjelmasta uuden selvityksen laatimista varten, minkä ministeriö antoikin toimeksiannoksi. Alustavat tulokset kerrottiin liiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä tänään.

Selvitys kattoi noin 1 600 yritystä. Suomen meriklusterin kokonaisliikevaihto vuoden 2014 tilinpäätöslukujen pohjalta nousi 12,7 mrd euroon, josta meriteollisuuden osuus on 7,9 mrd eur, varustamotoiminnan osuus 3,3 mrd euroa ja satamatoimintojen 1,3 mrd eur. Kokonaisuutena meriklusteri työllistää välittömästi 48 400 henkeä. Kansantalouteen saatu arvonlisä oli 3,8 mrd euroa, kun metsäteollisuuden vastaava luku on 6,7 mrd euroa.

Näkymät vaihtelevat merkittävästi sekä eri sektoreiden että yksittäisten yritysten välillä. Suhdanneherkkyys on perinteisesti suurta kaikilla meriklusterin toimialoilla, merikuljetustarve heijastuu progressiivisesti maailmantalouden muutoksista ja klusterin arvonmuodostuksesta noin 40 prosenttia on riippuvaista tavarankuljetuksen virroista. Pääsääntöisesti näköalat ovat kuitenkin positiiviset ja uusilla Blue Growth liiketoiminta-alueilla on menestystä lupaavia alkavia keihäänkärkiä. Vain noin kuudennes klusterin yrityksistä on supistanut merisektorilla tapahtuvaa liiketoimintaa, kun taas suurempi osuus on kasvattanut.

Meriklusterissa harjoitetaan monipuolista innovaatio-toimintaa: tuotteita, prosesseja, konsepteja, palveluita, elämystuotantoa. Kun aikaisemmin kaiken itse tehneet telakat muodostuivat yrityshautomoiksi, nykykyisten yritysten menestys ja innovatiivisuus meriklusterissa perustuu visiovisionäärisiin yksilöihin ja muutoksille avoimiin toimintakulttuureihinorganisaatioissa ja verkostoissa. Uudet innovaatiot alalle tulevat nyt enenevästi start-up yritysten kautta.

Meriteollisuutemme on korkean teknologian, kansainvälisyytensä, monipuolisuutensa sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ratkaisujensa kautta edelleen vahva kasvuala. Suunnittelutoimistot ja ohjelmistotoimittajat  tarvitsevat edelleen meritekniikan diplomi-insinöörejä. Pulaa  on myös projektinhallintaosaajista; tarvitaan hyvin laajoja valmiuksia mm. konetekniikkaa, ICT:tä ja suunnittelijoita, ohjelmoijia, logistiikkaa.

Varustamotoiminnassa näkymät ovat pääasiassa positiiviset. Koetaan tyytyväisyyttä Suomen merenkulun elinkeinopolitiikkaan ja kilpailukykyä parantaneisiin järjestelyihin (tonnistovero, työvoimakustannusten palautusjärjestelmä ja sekamiehityssopimukset), mutta kannetaan huolta erityisesti merenkulun elinkeinopolitiikan stabiilisuudesta ja sen organisaatiosta sekä odotetaan puiteratkaisuja erityisesti pienempien varustamoiden investointihankkeiden rahoitustakuiden haasteisiin. Lähialueiden rahtihintojen kehitys on varovaisesti positiivista.

Satamatoiminnoissa tavaramäärien kehityksessä ei ole näkyvissä paluuta jatkuvaan kasvuun, kuten ennen vuotta 2008 ja talouden yleinen kehitys vaikuttaa suoraan määriin ja heijastuu toimijoiden kannattavuuteen ja investointikykyyn. Venäjän transito-liikennekin näyttää hiipuvan ulottmattomiin.

Meriklusterin tulevaisuus nojaa vahvasti osaamiseen. Sen suhteen merenkulkualalla koulutusta tarjotaan liian monessa yksikössä ilman riittävää yhteistyötä oppilaitosten välillä. Joitain ammattiryhmiä koulutetaan liikaa, toisista on ajoittain pulaa. Erityisesti klusterissa todetaan, että merenkulun palvelujen erikoisosaajat (merioikeus, merenkulun talous, rahoitus) ovat katoamassa. On myös panostettava ICT-alan osaamisen kohtaamiseen meriklusterin ohjelmien kanssa.

Meriteollisuuden osaamiselle on myönteiset näköalat, Aalto yliopiston laitoksia on uudistettu, uusia meritekniikan professuureja juuri perustettu. Juuri meritekniikan diplomi-insinöörejä tarvitaan lisää nyt ja tulevaisuudessa, he ovat ydinosaajia alalla. Tilastotieteen ja datan analysoinnin merkitys kasvaa meritekniikan insinöörien tehtävissä (big data), mikä pitäisi huomioida myös koulutuksessa.

Suomen meriklusteri 2020 -raportti julkaistaan myöhemmin kesällä TEM:n julkaisusarjoissa.

Lisätietoja

Meriliiton puheenjohtaja Mikko Niini, puh. 0400 322747

Turun yliopiston hankevetäjä Tapio Karvonen, puh. 040 779 9482