Tilastot, innovointi ja kierrätys aiheina jäsenseminaarissa
– Risteilyalusten toimitukset pysyvät hyvällä tasolla lähivuosina, Christopher Pålsson sanoi. Lloyd’s List – tutkimuslaitoksen johtaja Pålsson esitelmöi Meriteollisuuden jäsenseminaarissa Forum Marinumissa 15.-16.2.
Lloyd´s List arvioi risteilymatkustajien määrän kasvavan voimakkaasti etenkin Aasiassa ja Australiassa. Näiden osuus maailman risteilyistä oli vuonna 2014 kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2019 jo 25 prosenttia. Kiinan tarve on arvion mukaan 22 risteilyalusta vuoteen 2020 mennessä.
Maailman meriteollisuudessa viime vuosi oli ”tankki- ja konttialusten vuosi”. Uusia alustilauksia oli eniten näissä kahdessa ryhmässä. Kaikkiaan uusia aluksia tilattiin viime vuonna 2045 kappaletta.
Pålsson listasi myös tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat uusiin alustilauksiin. Alhainen öljyn hinta nostaa tankkialusten kysyntää, liuskekaasu puolestaan vaikuttaa LNG-, LPG- sekä kemikaalitankkerien tarpeeseen. Jalostamojen yhteydessä tarvitaan tuotetankkereita, Kiinassa kuivalastialuksia ja konttilaivojen kysyntä jatkuu korkeana.
Yleisesti tavaroiden merikuljetukset kasvavat, mutta aikaisempaa hitaammin. Kasvuprosentti on vuosina 2015–2020 keskimäärin 3,3 prosenttia, kun se vuosina 2005–2014 oli 3,7.
Kiinassa on viime aikoina suljettu telakoita. Pålssonin mukaan Kiina tuskin päästää meriteollisuuttaan romahtamaan. – Älkää aliarvioiko Kiinaa, hän sanoo.
[[{"type":"media","view_mode":"media_original","fid":"364","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"333","typeof":"foaf:Image","width":"500"}}]]
Jäsenyritysten edustajat kuuntelivat seminaaria.
Jäävuoren sisälle
Wärtsilän huoltoliiketoiminnan innovaatioaktiviteeteista vastaavan general managerin Tero Hottisen aiheena oli asiakaskeskeinen innovointi. – Toimialallamme kaikki bisnes perustuu tietoon. Haaste on siinä, että digitalisaation myötä kaikki tieto on tullut saataville. Nyt on kysymys siitä, kuka pystyy suodattamaan relevantin tiedon.
Asiakkaan tarpeet pitää ymmärtää syvällisesti. – Aluksi pitää ymmärtää, mitä asiakas tarvitsee. Näkyy jäävuori ja vain sen pinta, mihin myyntimiehet tarttuvat. Mutta hyvät myyntimiehet osaavat mennä jäävuoreen sisään ja nähdä, mitä asiakas ei vielä tiedä tarvitsevansa.
Hottinen muistutti simuloinnin tärkeydestä. – Pohdimme, voiko rakentaa kymmensylinterisen moottorin. Simuloimalla selvisi, että se onnistuu.
Digitalisaatio pystyy auttamaan asiakaspalvelua kehittymään. – Voiko tulla ohjelma, jolla voisi simuloida asiakaskäyttäytymistä olemassa olevan datan pohjalta? Siitä saisi vahvaa tukea kaupankäynnille.
Hottinen kertoi myös Wärtsilän järjestämästä Marine Mastermind – innovaatiokilpailusta. Wärtsilä halusi nähdä, miten startupit toimivat, ja miten niiltä voisi oppia ketteryyttä. Kilpailuun tuli kaikkiaan 47 hakemusta 17 maasta. Tällä hetkellä on selvillä viisi finalistia, joista valitaan voittaja maaliskuussa.
[[{"type":"media","view_mode":"media_original","fid":"366","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"333","typeof":"foaf:Image","width":"500"}}]]
Vesa Eskonen kertoi Meyer Turun koulutuksesta.
Kiertotaloudessa mahdollisuuksia
Teknologiateollisuuden asiantuntija Jouni Lind luennoi kiertotaloudesta ja jäteasioista. Hänen mukaansa meriteollisuudelle ei EU:n puolelta ole tulossa uusia velvoitteita, mutta kiertotalouden uudet liiketoimintamallit ja materiaalien uusiokäyttö luovat alalle mahdollisuuksia.
Liiketoimintamalleissa korostuvat huolto- ja korjaustoiminnan palvelukonseptit ja optimointi yhdistettynä digitaalisen tiedon käyttöön, modulaarisuus sekä uudelleen valmistuksen ja materiaalien kierrätyksen konseptit.
– Teolliset symbioosit mahdollisia materiaalivirtojen hyödyntämisessä. Tähän saa rahoitusta esimerkiksi Horizon-ohjelmasta. Materiaalikatselmusten tekoon saa myös tukea, Lind sanoo.
Forumin Marinumin jälkeen Meriteollisuus ry:n jäsenseminaari jatkui risteilyllä Viking Grace-aluksella. Osanotto oli runsas, mukana oli kaikkiaan viitisenkymmentä jäsenyritysten edustajaa.
Seuraavana päivänä Meyer Turun oppilaitoksen rehtori Vesa Eskonen esitteli telakan laajaa koulutustarjontaa. Lisäksi ohjelmassa oli kolme työpajaa, jotka käsittelivät ajankohtaisia asioita, Blue Growthia, hiljaisen tiedon siirtämistä sekä uudistuvan toiminnan rahoitusta. Blue Growth – teema käsitteli uudistuvia energiamuotoja, kalankasvatusta ja – kalastusaluksia, merten puhdistamista sekä kaivostoimintaa merellä. Hiljaisen tiedon siirtämisessä oli kyse paitsi tiedon siirtämisestä nuoremmille sukupolville, myös tiedonsiirrosta yritysten välillä ja siitä miten motivoidaan siirtämään ja vastaanottamaan hiljaista tietoa.
Ylin kuva: Merja Salmi-Lindgren ja Petri Tolonen juonsivat toista seminaaripäivää.
Teksti ja kuvat: Marko Mannila/Meriteollisuus ry