Ammoniakkia tutkitaan polttoaineena

Uudet polttoaineet vähentävät meriliikenteen päästöjä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn tavoitteena on vähentää globaaleja merenkulun hiilidioksidipäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, myös merenkulun hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria investointeja. Koska alusten keskimääräinen käyttöikä on kymmeniä vuosia, tavoitteeseen pääseminen ei ole mahdollista vain aluskannan uusimisella, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä olemassa olevan aluskannan suhteen. Aluskannan uudistaminen ja nykyisten alusten muutostyöt vähäpäästöisemmiksi ovat tehokkain keino vähentää päästöjä.

Uusilla polttoaineratkaisuilla tulee olemaan merkittävä rooli meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Öljy on hallinnut polttoainemarkkinoita jo sadan vuoden ajan. Ympäristöystävällinen meriliikenne edellyttää kuitenkin vähähiilisiä tai hiilineutraaleja polttoaineita.

Uusiin potentiaalisiin polttoaineisiin kuuluvat muun muassa biokaasu ja sähköpolttoaineet (e-fuels).

Hiilineutraalit polttoaineet ovat sellaisia, joiden tuotanto ja käyttö eivät lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää. Esimerkkejä ovat uusiutuvalla energialla valmistetut synteettiset polttoaineet ja tietyt biopolttoaineet. Nollahiilipolttoaineet taas eivät vapauta hiilidioksidia käytettäessä, koska ne eivät sisällä hiiltä. Vaikka vety on esimerkki hiilettömästä polttoaineesta, sen hiilineutraalius riippuu siitä, miten se on tuotettu. 

Uusiin potentiaalisiin polttoaineisiin kuuluvat muun muassa biokaasu ja sähköpolttoaineet (e-fuels). Jälkimmäisissä lähdetään liikkeelle vedystä, joka on tuotettu uusiutuvalla sähköllä. Vety voidaan jatkojalostaa meriliikenteeseen sopivaksi, esim. metaaniksi, ammoniakiksi, metanoliksi tai synteettiseksi dieseliksi.

Polttomoottori pitää pintansa

Polttomoottorin vahvuus meriliikenteessä on sen kyky polttaa useita eri polttoaineita. Nykyaikaisissa, modulaarisissa polttomoottoreissa voidaan tiettyjen komponenttien vaihdon myötä polttaa hiilineutraaleja tai hiilettömiä polttoaineita. Moottorin jälkiasennus vanhempiin aluksiin tarjoaa myös suojauksen polttoaineiden muutoksiin liittyviltä riskeiltä.

Biokaasulla ja sähköpolttoaineilla on suuri kasvupotentiaali. Toisaalta hinta ja kyky toimittaa riittäviä määriä voivat muodostua esteeksi. Varastointi etenkin pitkillä matkoilla on suurin haaste esimerkiksi vedyn kohdalla. Ammoniakki ja metanoli tarvitsevat vähemmän varastointitilaa.

Meriliikenteen polttoainemarkkinoiden tulevaisuuteen liittyy siis useita kysymysmerkkejä. Riskin hallitsemiseksi on välttämätöntä, että moottoreilla on kykyä käyttää useita eri polttoaineita.

Lyhyen matkan merikuljetuksissa ja sisävesiliikenteessä tulemme näkemään myös uusia sähköhybridiratkaisuja, joissa sähkömoottori ja akut toimivat polttomoottorin rinnalla ja satama-alueella voidaan ajaa pelkästään sähköllä.

Suomen meriklusteri on maailman kärkeä vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta parantavien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Suomalaisilla innovaatioilla onkin mahdollisuus olla merkittävässä roolissa maailmanlaajuisissa merenkulun päästötalkoissa.

 

Elina Andersson
toimitusjohtaja, Meriteollisuus ry

Mikael Wideskog
General Manager, Technology Strategy & Innovation Process R&D and Engineering, Marine Power Solution, Wärtsilä Finland Oy
Teknologiateollisuuden polttomoottorit toimialaryhmän puheenjohtaja

Patrick Frostell
asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden polttomoottorit toimialaryhmän sihteeri