Ympäristöasiat puhuttivat yhdistyksen syysseminaarissa 22.11.

Meriteollisuus ry:n vuotuinen syysseminaari pidettiin Helsingissä torstaina 22.11. Tämän vuoden ohjelmassa korostuivat erityisesti ympäristökysymykset, joita käsiteltiin niin varustamoiden, jäsenyritysten kuin IMO:n osalta.

Seminaarin avasi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo. Tilaisuuden avausesityksessä yhdistyksen vt. toimitusjohtaja, jo 40 vuotta alalla työskennellyt Henrik Bachér loi katsauksen alan näkymiin sekä yhdistyksen ajankohtaisiin asioihin. Puheenvuorossaan Bachér muistutti, että vaikka alan näkymät ovat pääosin positiiviset, pitää toimintaedellytyksiin panostaa jatkossakin, jotta Suomessa on yksi maailman johtavista meriteollisuusverkostoista myös tulevaisuudessa. 

Ajankohtaiskatsauksen lisäksi kuultiin yhdistyksen tutkimustoimikunnan ja koulutustyöryhmän esittelyt. Tutkimustoimikunnan puheenjohtaja Esko Mustamäki totesi puheessaan, ettei toimikunnan tarkoituksena ole toimia projektipäällikkönä, vaan välittää jäsenkunnalle tietoa Euroopan meriteollisuuden tutkimustoiminnasta. Yksi toimikunnan painopisteistä vuodelle 2019 on aiemmin laaditun Strategisen tutkimusagenda 2025:n seuranta ja päivittäminen tarvittaessa. Bachérin tavoin Mustamäki muistutti, että tutkimusagenda laadittiin hyvin erilaisessa tilanteessa kuin missä Suomen meriteollisuus tänä päivänä on.

Koulutustyöryhmän toimintaa esitteli puheenjohtaja Mervi Pitkänen, joka on ollut mukana yhdistyksen työryhmissä jo vuodesta 2001 lähtien. Pitkäsen mukaan jäsenkunnan osaamistarpeista on selkeästi noussut esiin tarve lyhytaikaiselle koulutukselle erityisesti projektinhallintaan. Koulutustyöryhmä on vastannut tarpeeseen suunnittelemalla ainutlaatuisen meriteollisuuden projektinhallintakoulutuksen, jota on kehitetty yhteistyössä mm. eri oppilaitosten kanssa. Samalla on viestitty koulutusta järjestäville tahoille teollisuuden tarpeita.

Meriteollisuuden jälkeen jatkettiin Suomen Varustamoiden puheenvuorolla, kun johtava asiantuntija Olof Widén esitteli meriklusterin roolia ympäristöinnovaatioiden edelläkävijänä. Widénin mukaan automatisaatio ja ympäristöasiat ovat nousseet vahvasti fokukseen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Hänen mukaansa kaikista kunnianhimoisin tavoite on absoluuttisissa päästöissä, minkä ratkaiseminen vaatii uusia polttoaineita ja teknillisiä läpimurtoja. Myös tätä haastetta varten on perustettu koko meriklusterin yhteinen projekti Finnish Maritime Cluster, joka tukee uusien innovaatioiden syntymistä.

Ympäristöasioiden lisäksi suurta mielenkiintoa herätti myös Business Finlandin uusi Smart Mobility -kasvuohjelma, jota esitteli ohjelman vetäjä Ulla Lainio. Lainion mukaan hanke on saman suuruinen kuin aikaisempi Arktiset Meret, mutta digitalisaatiopainotteisempi. Hankkeen päätavoitteena on saada investointeja Suomeen eri ekosysteemeihin sekä tukea alaa päästöjen vähentämisessä.

Seminaari sai tuulta alleen, kun Norsepower Oy:n myyntijohtaja Jukka Kuuskoski esitteli yrityksen roottoripurjekonseptia. Kuuskosken mukaan roottoripurje on samalla moderni ja ikivanha konsepti, jonka avulla vähennetään aluksen päästöjä sekä säästetään polttoainekustannuksissa. Jo kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen saatiin pilottihanke käyntiin, ja nyt esim. rakenteilla olevaan Viking Linen uuteen alukseen on suunnitteilla 2 roottoripurjetta. 

Samalla teemalla jatkettiin myös johtaja Kenneth Widellin aiheessa ”Wärtsilän uudet tuulet”. Yksi Wärtsilän uusista hankkeista on Vaasan Vaskiluotoon rakennettava Innovation Hub, jonka tarkoituksena on uudistaa tapamme luoda yhdessä innovaatioita. Yhteistoiminnan avulla nopeutetaan innovaatioiden syntymistä sekä parannetaan yhdessä kehittämistä, jotta tuotteet saadaan nopeammin markkinoille. Hub on valmistumassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Widellin jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Vilja Klemola kertoi tarkemmin IMO:ssa käytävästä kasvihuonepäästökeskustelusta. Huhtikuussa 2018 IMO:ssa hyväksyttiin alustava strategia meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Klemolan mukaan strategia oli tärkeä kansainvälinen saavutus, sillä Pariisin ilmastosopimus ei kata kansainvälistä merenkulkua. Neuvottelut konkreettisista päästövähennyskeinoista alkavat keväällä 2019. Klemolan mukaan neuvottelut eivät tule olemaan helppoja, ja vielä on paljon tehtävää yhteisen linjan löytämiseksi. Lopullinen strategia on tarkoitus hyväksyä vuonna 2023.

Seminaarin lopuksi Ella Bingham muistutti yrityksiä mahdollisuudesta tehdä tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston Tekniikan tukisäätiön kautta. Säätiö jakaa kuukausittain yritysten tekemiä lahjoituksia lopputöitään tekeville opiskelijoille. Yritykset voivat ns. ”korvamerkitä” lahjoituksen tietylle alalle, ja lahjoitus on yrityksille verovähennyskelpoinen. Lahjoitusten avulla valmistuu noin 100 diplomityötä vuosittain.