minerva
Uutinen

Digiajan tutkimusristeily tarjoaa tietoa ja viihdettä

5.11.2020 klo 10.03
Helsingissä rakennettavissa tutkimusristeilijöissä korostuvat digitaaliset palvelut ja elämykset. Jäänmurtokykyinen miniristeilijä voi liikkua akkujen avulla herkillä luontoalueilla.

Helsinki Shipyardilla on pitkä historia laivojen rakennuksessa aina 300 metriä pitkistä matkustajalaivoista jäänmurtajiin. Tällä hetkellä telakka panostaa erityisesti jäätä murtavaan kalustoon ja pieniin risteilijöihin. Työn alla on jo kaksi tutkimusristeilijää brittiläiselle Swan Hellenic -varustamolle ja kolmannen Vega 3:n rakentaminen alkaa ensi kesänä. Lokakuun lopulla varmistuneen uusimman tilauksen arvo on 150 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus noin 1 000 henkilötyövuotta.

Turvallisuus ja digitaaliset palvelut ovat tärkeitä tämän päivän risteilymatkustajille. Helsinki Shipyardin Infotainment-osastolla rakennetaan korkean teknologian ratkaisuja vaativien asiakkaiden tarpeisiin.

Telakan Info & Entertainment Designer Per-Erik Grönroos kertoo, että aikaisemmin laivoilla saattoi kuunnella lähinnä paikallisradioita ja katsoa satelliittikanavia. Nyt tarjolla voi olla esimerkiksi Netflix, 360 asteen kameranäkymä ulos, paikallinen säätiedotus sekä interaktiivinen tapa tilata kaikenlaisia palveluita aina kumivenematkoista ruokaan.

Elämyksiä reaaliajassa

– Risteilystä halutaan persoonallinen kokemus, ja se halutaan jakaa reaaliajassa ystävien ja perheen kesken. Pieni hightech-telakkamme mahdollistaa pitkälle räätälöityjen alusten ja ratkaisujen rakentamisen, Grönroos kertoo.

IPTV eli internet-protokollan käyttöön perustuva tv-tekniikka antaa mahdollisuuden esimerkiksi videoneuvotteluihin hytissä tai vuorovaikutteisten tv-ohjelmien jakeluun. Myös robotteja, droneja tai vr-laseja hyödyntämällä voidaan kokea ilmassa tai veden alla kuvattuja elämyksiä. Tulevaisuudessa myös keinotodellisuutta hyödynnetään yhä enemmän, esimerkiksi koulutettaessa henkilökuntaa pelastus- tai hätätilanteiden varalle.

Tieto- ja viihdetarjontaan on oltava pääsy kaikkialla laivalla, mikä edellyttää paljon ohjelmistoilta ja verkolta. Varsinkin kaukaisilla merialueilla satelliittien sijainnit ja kulmat aiheuttavat haasteita, koska ne jäävät usein horisontin alle ja antenneja pitää suunnata uudelleen. Tietoturvan pitää niin ikään olla vedenpitävä.

Jääkarhu näkyvissä

Swan Hellenicille rakennettavien tutkimusristeilijöiden mastossa on huippuluokan kamera, joka välittää reaaliaikaista kuvaa laivan jättimäiselle videoseinälle.
 

kamera

Mastoon kiinnitettävä peilirefleksikamera

Ulkona näkyvät elämykset esimerkiksi Etelämantereelta tulkataan reaaliajassa eri kielille. Näytöillä voidaan automaattisesti näyttää myös valmiiksi ohjelmoitua materiaalia, joka perustuu laivan sijaintiin tai matkustajan kiinnostuksen kohteisiin. Matkustajat voivat halutessaan asettaa vaikka jääkarhu näkyvissä -hälytyksen tai osallistua erilaisille oppitunneille. Tekoäly voi myös ehdottaa risteilyohjelmaa ja tarjota infoa jo ennen matkaa.

Myös omaiset maissa voivat lähes reaaliajassa seurata risteilyä ja 360 asteen näkymää alukselta.

Grönroos uskoo, että personoidut matkustuskokemukset ovat kasvussa myös tulevaisuudessa.

– Yritämme olla aikaamme edellä näissä asioissa, sillä laivan rakentaminen kestää muutaman vuoden.

Turvallista matkaa

Turvallisuus on korostunut etenkin nyt korona-aikana ja tulevissa laivoissa on sen vuoksi enemmän tilaa matkustajaa kohden.

– Laivalla olevien touch-näyttöjen on kestettävä jatkuvaa desinfioimista, mikä nostaa niiden hintaa huomattavasti. Yksi uusi keino on puhdistaa kalusto uv-säteilyn avulla, Grönroos kertoo.

Laivoille suunnitellaan myös kameroita, joilla voidaan mitata ruumiinlämpö suoraan otsasta.

– Matkustajien täytyy tuntea olonsa turvalliseksi sääolosuhteista tai tautitilanteesta huolimatta.

Sähkön avulla äänettömästi

Swan Hellenicin tilaamaan uusimpaan Vega 3 -alukseen tulee diesel- ja sähkökäyttöinen hybridikoneisto ja pakokaasujen puhdistus.

Runko on vahvistettu jääluokka-PC6:n mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että alus kykenee toimimaan vielä kohtalaisen paksussa (70–120 cm) jäässä.

Alus pääsee siis kaukaisiin kolkkiin, ja se pystyy liikkumaan akkujen avulla lähes äänettömästi. Tämä mahdollistaa etenemisen esimerkiksi herkässä napa-alueen luonnossa mahdollisimman vähäisin häiriöin.

 

Teksti: Antton Lounasheimo
Kuvat: Helsinki Shipyard

Yläkuva: rakenteilla oleva ensimmäinen tutkimusristeilijä SH Minerva