Fairway Forward -seminaarissa luotiin katsaus meriliikenteen vähäpäästöisiin polttoaineisiin
Suomalais-ruotsalainen merenkulkualan yhteisseminaari Fairway Forward keräsi Vuosaareen torstaina 1.9. suuren joukon vähäpäästöisistä polttoaineista kiinnostunutta yleisöä.
Seminaari aloitettiin Chalmersin yliopiston apulaisprofessorin Maria Grahnin keynote-puheenvuorolla merenkulun tulevaisuuden vaihtoehtoisista energiaratkaisuista. Hän aloitti toteamalla, että hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää joko vähentämällä energiankulutusta kilometriä kohden, vähentämällä kokonaisajokilometrejä tai käyttämällä polttoaineita, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat.
Eri polttoaineet ja teknologiavaihtoehdot sopivat eri tavalla eri kuljetusvaihtoehtoihin. Sähkö ei Grahnin mukaan ole enää poissuljettu vaihtoehto laivaliikenteessä.
”Vaihtoehtoisia vähäpäästöisiä polttoaineita on todella paljon ja ihmiset saattavat tuskastua paljouteen tai sitten he innostuvat ja ajattelevat, että me voimme ratkaista tämän”, Grahn kertoi kohtaamistaan reaktioista.
Hänen mukaansa mm. metanoli vaikuttaa lupaavalta polttoaineelta, ja se on kustannuksiltaan moneen muuhun teknologiaan verrattuna kilpailukykyinen.
Seuraavaksi Head of Marine Fuels & Services Sveta Ukkonen Nesteeltä kertoi yhtiön vähähiilisistä polttoaineista ja niiden kehittämisestä. Esimerkiksi Nesteen Marine 0.1 Co-processed on vähäpäästöinen ratkaisu, jonka avulla alus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna jopa 80 prosenttia.
Ukkosen mukaan Nesteellä kiinnitetään paljon huomiota siihen, että polttoaineiden uusiutuvat raaka-aineet ovat laadukkaita ja että ne on sertifioitu alan parhaiden kansainvälisten standardien mukaisesti.
Seuraavaksi Power 2 X:n toimitusjohtaja Herkko Plit valaisi yhtiön vihreän vedyn tuotantosuunnitelmaa.
Vihreän vedyn markkina on hänen mukaansa hyvin houkutteleva: vahvaa kasvua on ennustettu aina vuoteen 2050 asti. Yhtiön bisnesmalli kattaa koko vihreän vedyn arvoketjun. P2X Solutions on tehnyt 70 miljoonan euron investointipäätöksen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Harjavaltaan. Kapasiteetiltaan 20 MW:n tuotantolaitoksen rakentaminen alkaa syksyllä, ja se valmistuu vuoden 2024 alussa.
Project Manager Christer Bruzelius Gotlands Tech Developmentista kertoi vetykäyttöisistä aluksista, joita suunnitellaan Gotlannin ja Manner-Ruotsin väliseen liikenteeseen vuodesta 2030 alkaen. Alukset kulkevat vauhdikkaasti 28 solmun nopeudella, jolloin ne ehtivät tehdä monta edestakaista matkaa päivässä. Aluksissa on sekä kaasu- että höyryturbiinit, ja ne voivat käyttää 100 prosenttisesti vetyä polttoaineenaan.
Seminaarin loppupuolella pidettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Gotlands bolagetin toimitusjohtaja Håkan Johansson ja Waterborne Technology Platformin puheenjohtaja Eero Lehtovaara. Keskustelussa nousi muun muassa esiin, että satamissa vihreä siirtymä vie aikaa ja että se täytyy tehdä yhteistyössä varustamoiden kanssa. Teknologioita pitäisi myös pystyä testaamaan. Ei kukaan voi investoida uusiin laivoihin, ellei tiedä, miten tietty teknologia toimii. Epävarmuutta helpottaisi testaamisen kautta syntyvä yhteinen ymmärrys polttoaineista ja niiden teknologioiden toimivuudesta. Pienille laivoille sopii mahdollisesti hyvin erilaiset ratkaisut kuin suurille. Lisäksi keskustelussa nousi esiin, että sähköistymisen saralla puuttuu standardeja. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että saastuttamisen pitää maksaa enemmän kuin puhtailla polttoaineilla ajamisen.
Tilaisuuden lopuksi toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen Aker Arcticilta kertoi erilaisista vihreistä jäänmurtajakonsepteista. Sähkö ja metanoli ovat mahdollisia voimanlähteitä murtajille. Monen muun polttoaineen osalta tekniikka ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä. Sähkömurtajan toimintasäde on tosin hyvin lyhyt, ainakin toistaiseksi.
Fairway Forward on yhteistyöhanke Suomen ja Ruotsin meriklustereiden välillä. Vuoden 2019 alussa aloitetun hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat Svensk Sjöfart, Sveriges Hamnar, Suomen Varustamot, Suomen Satamaliitto, Meriteollisuus ry ja Satamaoperaattorit.
Teksti: Antton Lounasheimo
@alounash
