Intohimo, osaaminen ja yhteistyökyky ovat risteilylaivan menestystekijät
Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan, diplomi-insinööri Marjo Keiramon väitöstutkimus tarkastelee risteilylaivan konseptisuunnittelun alkuvaiheen merkitystä ja menestystekijöitä, joiden avulla syntyy onnistunut lopputuote.
Risteilylaivan suunnittelu ei ole yksinkertaista. Alukset ovat pitkälle kehitettyjä ja tulevaisuuteen kurkottavia korkean teknologian tuotteita. Niiden konseptisuunnittelu on monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä ja useita toimijoita. Suunnittelun ytimessä ovat loppukäyttäjien kokemukset. Liiketoiminnan kannalta onnistunut tuote on houkutteleva ja kilpailukykyinen vielä vuosikymmenienkin kuluttua.
Keiramo korostaa erityisesti suunnittelun alkuvaiheen prosessien tunnistamista ja jaksotusta.
”Laivasuunnittelussa on useita vaiheita. Luovin vaihe on suunnittelun alussa. Konseptisuunnittelu. Se muodostaa pohjan seuraaville suunnitteluvaiheille ja koko projektille. Siksi on myös tärkeää osata johtaa luovan vaiheen asiantuntijoita ja luotsata alkuvaiheen suunnittelua oikeaan suuntaan”, hän sanoo.
Keiramo on kehittänyt väitöstutkimuksessaan konseptisuunnittelumallin, jonka pyrkimyksenä on yhtenäistää sekä tekninen että arkkitehtoninen suunnittelu, laivan hinnan muodostuminen sekä erilaisten riskien arviointi suunnittelun ja rakentamisen osalta.
”Etupainotteinen suunnittelumalli parantaa koko suunnitteluprosessia ja ottaa huomioon suunnittelun ohjauksen ja johtamisen merkityksen suurissa rakennusprojekteissa”, hän toteaa.
Jokainen laiva on paras kompromissi
”Varustamolla on yleensä vahva näkemys siitä, minkälainen laivan tulee olla, mutta on erittäin tärkeää, että telakka tuo suunnitteluun mukaan omaa, tutkittua tietoa ja osaamista erityisesti tulevaisuudessa tarvittavista ominaisuuksista. Tarvitaan myös idearikkautta, jotta kokonaisuudesta ja yksittäisistä ominaisuuksista tulee houkuttelevia matkustajan kannalta.”
Konseptisuunnittelussa on mukana paljon eri alojen toimijoita ja asiantuntijoita. Suunnitteluun osallistuvilla asiantuntijoilla täytyy olla kyky ylläpitää dialogia keskenään eri tiimien ja asiantuntijoiden kanssa sekä kyky tehdä kompromisseja, jotta paras lopputulos saavutetaan. Kaikkia ideoita ja ajatuksia ei millään pystytä toteuttamaan samassa tuotteessa.
Laivasuunnittelu nähdään usein pelkästään insinöörityönä, mutta siinäkin tarvitaan luovuutta, jotta pystytään löytämään uusia ratkaisuja.
”Laivanrakennusinsinöörit ovat arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden ohella mukana luovassa suunnittelussa, ja heidän on kyettävä ymmärtämään muita suunnittelijoita ja toteuttamaan ideat teknisesti. Insinööritaitoa ja korkeaa teknistä osaamista löytyykin erityisesti Suomesta”, Keiramo muistuttaa.
Onnistumisen tekijät
Suunnittelun onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Intohimo ja palo työhön on tärkeää. Laiva suunnitellaan lyhyessä ajassa, ja saattaa käydä niin, että isokin suunnitelma täytyy pystyä muuttamaan kokonaan. Vastoinkäymisistä ei saa lannistua, vaan täytyy pystyä näkemään mahdollisuudet, jotka ovat tarjolla.
Asiantuntijatiimit ovat isoja ja globaaleja, jolloin yhteistyökyky ja kommunikointitaidot korostuvat entisestään. On osattava toimia osana konseptiryhmää erilaisten ihmisten kanssa.
Väitöstutkimuksen haastatteluosuudessa osaaminen ja kokemus nousivat korkealle. Samoin hiljaisen tiedon siirtäminen nähtiin tärkeäksi.
”Tiiminrakentamisentaito kasvattaa yhteistyökumppaneissa luottamusta. Tiimityöskentelyn ongelmiin tulee reagoida heti, sillä ne saattavat aiheuttaa viivästyksiä, jotka puolestaan aiheutuvat kustannuksia. Erehtymiseen ei ole varaa. Tällä alalla lasku myöhästymisestä saattaa tuhansien eurojen sijaan olla miljoona luokkaa”, Keiramo muistuttaa.
Miten käy risteilymatkojen?
Risteilymatkustaminen kasvoi voimakkaasti juuri ennen COVID-19-pandemiaa. Ennusteiden mukaan se kasvaa jälleen, kun risteilyliiketoiminta alkaa toimia. Mutta risteilyasiakkaiden joukossa on tapahtumassa sukupolven muutos. Millenniaalit, 1980-luvulla syntyneet, ja heitä nuoremmat sukupolvet ovat kasvava asiakasryhmä, jonka arvoja ei vielä tarkasti tunneta.
”Haastavinta laivasuunnittelussa on tulevaisuuden trendien ennustaminen siten, että nyt rakennettavat alukset ovat vetovoimisia vielä 30–40 vuoden kuluttuakin. Uusien laivojen tulisi pysyä markkinoilla paljon kauemmin kuin nykyiset laivat. Laivasuunnittelussa joudutaan ratkaisemaan isoja ja tärkeitä kysymyksiä, kuten miten laivoista saadaan ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia, miten laivoja voidaan rakentaa ja uudistaa kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti”, Keiramo pohtii.
Linkki väitöstilaisuuteen
Linkki väitöskirjaan
Marjo Keiramo on työskennellyt parikymmentä vuotta Royal Caribbean Groupin, Baltic Yachtsin ja Meyer Turku -telakan palveluksessa. Hän on viides nainen, joka on väitellyt laiva- ja meritekniikan alalta Suomessa. 9.4.2021 tarkastettava väitöskirja on myös ensimmäinen risteilylaivan konseptisuunnittelun alalta tehty väitöskirja. Pitkä kokemus alalta näkyy väitöskirjassa: tutkimuksen ohella se antaa paljon kiinnostavaa yleistietoa risteilylaivoista ja laivanrakennuksesta. Väitöskirjasta onkin tulossa meritekniikan oppikirja.
Yhteystiedot
Marjo Keiramo
marjo.keiramo@aalto.fi, puh. 040 744 7683
