Koronapandemia tekee Meriteollisuus ry:n uuden puheenjohtajan Jyrki Heinimaan kaudesta haasteellisen - Pyysimme Heinimaata kertomaan taustastaan sekä alan näkymistä
Kerro hieman itsestäsi, miten päädyit meriteollisuuteen töihin?
Minut palkattiin Raumalle Finnyards Oy:n lakiasiainjohtajaksi vuonna 1996. Siirryin tehtävään asianajomaailmasta, jossa olin saanut hoitaa meriteollisuuteen liittyviä asioita esimerkiksi Suomessa rakennettujen turistisukellusveneiden parissa.
Laivanrakennus tuntui niin kiehtovalta, etten voinut vastustaa mahdollisuutta tutustua alan tekemiseen. Tuolloin useat kollegat varoittivat, että kyseessä on auringonlaskun ala. Tästä huolimatta päätin lähteä mukaan, ja nyt tulee täyteen 25 vuotta alan eri toimijoiden parissa, josta telakoilla (Finnyards – Aker Finnyards – fuusioitu Aker Finnyards / Aker Yards – STX Europe – STX Finland) olin vuoteen 2012 asti ennen siirtymistäni Hollming-konsernin konsernijohtajaksi. Paluu telakalle tapahtui sitten vuonna 2018 RMC:n toimitusjohtajana.
Vuosina 1996–2012 tehtäväni kehittyivät niin, etten ole ollut samassa hommassa koko ajan: aloitin lakiasiainjohtajana, sitten olin talousjohtaja, Aker Rauman telakan toimitusjohtaja, Suomen telakoiden fuusion myötä talous- ja hallintojohtaja, Suomen operatiivinen johtaja, Turun telakan johtaja, Bizarea Cruise&Ferryn talousjohtaja, koko STX Europen Head of Treasury ja STX Finlandin varatoimitusjohtaja.
Miten näet meriteollisuuden tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa?
Laivanrakennuksen globaali tilanne on edelleen vaikea, eikä valoa vielä näy. Eurooppalaisen meriteollisuuden helmen, risteilyalusrakentamisen menestys oli hurjaa viime vuosina, ja valitettavasti tähän koronakriisi on iskenyt pahasti. Toimitusaikatauluja on päivitetty vastaamaan varustamojen tarpeita. Onneksi tilauskannan laivaprojekteja ei ole peruttu. Tosin korjausrakentamisen osalta romahdus on ollut koronan myötä totaalista, mikä on valitettavasti iskenyt moneen suomalaiseenkin meriteollisuustoimijaan.
Kun korona helpottaa, uskon risteily-, autolautta- ja viranomaisalusten rakentamisen jatkuvan tasaisena ilman suurta nousua. Sen sijaan korjausrakentaminen saa uuden alun, ja suunnitelmissa olleet projektit lähtevät uudelleenarviointien kautta liikkeelle. Globaalin laivanrakennuksen osalta Kiina on selvinnyt parhaiten koronapudotuksesta, mutta muuten ei ole isosti merkkejä globaalin laivanrakennuksen uudesta noususta. Näyttää siltä, että aikaisempaan maailmaan nähden kituutus jatkuu. Offshoressa on elon merkkejä, mutta mitään huomattavaa ei ole vielä tiedossa.
Mitkä teemat nousevat tärkeiksi meriteollisuuden vaikuttamisessa? Mitä Suomessa pitäisi tehdä alan menestyksen varmistamiseksi?
Koronan myötä eurooppalaisten elvytysvarojen kohdentaminen digivihreään teknologiaan tarkoittaa mahdollisuuksia panostaa isosti meriteollisuuden tuotteisiin, niiden kehittämiseen ja sitä kautta vientimarkkinoiden vahvistamiseen. Suomalaisen meriteollisuuden osaaminen tuottaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kun tavaroiden ja ihmisten kuljetus usein tapahtuu laivoilla. Tätä ympäristöystävällisen teknologian kehittämismahdollisuutta ei pidä jättää käyttämättä. Toinen teema on viruksen leviämistä ehkäisevät teknologiat, jotka tuovat eritoten ihmisten kuljettamiseen uusia mahdollisuuksia.
Meriteollisuus on merkittävä teollisuuden ala Suomessa. Meidän kuuluu olla avaintoimiala, joka kertoo, että tähän panostetaan usealla tasolla, tavalla ja kattavasti. Lisäksi meriteollisuuden mahdollisuuksia jatkaa menestystään tulee tukea kaikin tavoin, eritoten vienninrahoittamisen instrumenttien kuuluu palvella meriteollisuuden tarpeita. Valtiovallan suunnitellut toimenpiteet ja panostukset tulee niin ikään tehdä täysimääräisinä.
Koulutus ja yliopistojen tutkimus ovat tärkeä osa meriteollisuuden menestystä. Ilman tätä menestys on lyhytaikaista. Tästä syystä muun muassa hiili- ja fossiilivapaisiin polttoaineratkaisuihin sekä laivojen suunnittelun, rakentamisen ja operoinnin digitalisointiin liittyviin hankkeisiin tulee panostaa paljon. Otaniemen lopetettavan koealtaan myötä saatavat varat tulisi ohjata meriteollisuuden tarpeita tähtääviin kehityshankkeisiin, meritekniikan sekä arktisen teknologian tutkimukseen.
Miltä näyttää RMC:n tulevaisuus?
RMC on kasvuyritys, joka kasvoi viime vuonna lähes 500 prosenttia – koronasta huolimatta. Uskomme matkustaja-autolauttojen rakentamisen jatkuvan tulevaisuudessakin Raumalla, ja nyt olemme panostaneet merivoimien Laivue 2020 -hankkeen suunnitteluun sekä uusien viranomaisalusten konsepteihin yhdessä verkostokumppaneidemme kanssa. Rakentaminen jatkuu tilauskannan projekteissa, ja saamme seuraavaksi todistaa Aurora Botnian luovutusta asiakkaalleen Kvarken Linkille, kun käyttöönottotyöt saadaan tehtyä ja merikokeet suoritettua menestyksekkäästi.
