Meillä on etumatka – pidetään siitä kiinni
Meriteollisuus ry:n perinteinen jäsenristeily järjestettiin 6.-7. helmikuuta. Tällä kertaa risteilimme Viking Grace -aluksella Turusta Tukholmaan. Risteilyn toisena päivänä pidetyssä seminaarissa kuultiin jäsenyritystemme esityksiä hyvin erilaisista aiheista. Esityksissä kuitenkin korostui ympäristöteknologian sekä verkostoyhteistyön merkitys.
Seminaarin avasi Meriteollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja Henrik Bachér, jonka esityksessä tarkasteltiin alan tilannetta sekä yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Meriteollisuus on kasvava toimiala sekä volyymiltaan että työllistäjänä: verkosto mukaan lukien meriteollisuus työllistää n. 30 000 henkeä ja liikevaihto lähenee 9 miljardia. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu 91 jäsentä, ja mukana on sekä isoja globaalisti toimivia yrityksiä että yhden hengen konsulttifirmoja. Suomessa tehdään nyt kovasti töitä, jotta meriteollisuus saataisiin yhdeksi EU:n strategisista painopisteistä. Mikäli meriteollisuutta ei nähdä strategisena alueena, on riskinä Bachérin mukaan Kiinan merkityksen kasvaminen. Hän oli kuitenkin tyytyväinen valtioneuvoston kanslian tammikuussa julkaisemaan meripolitiikan linjaukseen, joka muodostaa hyvän perustan meriteollisuuden ja meriklusterin pitkän tähtäimen kehittämiselle.
Suomen meriteollisuuden ajankohtaiskatsauksen jälkeen siirryttiin tarkastelemaan globaalia markkinakehitystä MacGregorin Tuula Madekiven johdolla. Globalisaatio on ottamassa takapakkia, kun suurvaltojen väliset jännitteet kasvavat ja nationalismi ja protektionismi voimistuvat. Venäjän kauppaa puolestaan hankaloittavat sanktiot. Maailmantalous ja -kauppa kasvavat edelleen, mutta hitaammin kuin aikaisemmin ja kasvun painopiste on siirtymässä itään ja kehittyville markkinoille. Protektionismin ja lähituotannon lisääntyminen, kuten Made in China ja Make USA great again –ajattelu, lisäävät paikallista kuljetustarvetta, jolloin pitkien merikuljetusten tarve vähenee. Tällä hetkellä palveluiden osuus (konsultointi, data) maailmankaupasta kasvaa ja vastaavasti tavaroiden osuus pienenee. Madekiven mukaan Kiinan talouskasvu on hidastumassa 6-7 prosenttiin, ja samalla sen talous vakiintuu kotimaisen kysynnän ja kaupan kasvaessa. Aasian isoilla telakkavaltioilla on 2-2,5 vuoden tilauskanta, ja Madekiven mukaan maat ovat ”pian nälkäisiä saamaan lisää tilauksia”.
Antti Lehtelän ABB esityksessä siirryttiin markkinoista digitalisaatioon. Lehtelän mukaan digitaalisuus tuo tehokkuutta, turvallisuutta ja käytettävyyttä operointiin, sillä 80-90 % laivoilla tapahtuneista virhetilanteista on ihmisen aiheuttamia. Tällä hetkellä pinnalla on polttokennot, joita testataan seuraavaksi mm. tutkimusalus Arandalla: 160 kilowatin polttokennoilla aluksella voidaan tehdä tutkimustyötä käyttäen pelkästään sähköä. ABB tarjoaa myös palvelusopimuksen, jossa luodaan kolmiyhteys laivan, ABB:n toimiston ja varustamon maahenkilöstön välille. Palvelussa komponentin käyttäytyminen ja elinkaari voidaan ennakoida jopa vuoden tähtäimellä, mikä mahdollistaa tehokkaamman operoinnin. Palvelusopimuksen piirissä on 800 alusta. ABB on mukana myös Meriteollisuus ry:n ResponSea-toimenpidesitoumuksessa, jossa yrityksen tavoitteena on suunnitella vuoteen 2025 mennessä kilpailukykyinen teknologia täysin päästöttömään laivaan.
Elomatic Oy:n Tomas Aminoff kertoi tarkemmin meriliikenteen päästöistä. Aminoffin mukaan ympäristöystävällisyys ei ole yksiselitteistä: jos halutaan käyttää päästöjä vähentäviä skrubbereita, on muokattava moottoreita, jolloin puolestaan polttoaineenkulutus nousee. Puhuttaessa päästöistä metaanipäästöjen hallitsemisen merkitys kasvaa: aiemmin metaani oli 21-kertaisesti pahempi kuin hiilidioksidi, nykyisin ero on jo 28-kertainen. Aminoffin mukaan tulevaisuuden kolme megatrendiä ovatkin efficiency, natural gas ja electrification. Lisäksi vihreän primäärienergian (green primary energy) saatavuus tulee olemaan ratkaisevaa. ”Jotta vältytään vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden heikentymiseltä, tulee tulevaisuuden laivan olla hyvin energiatehokas”, Aminoff kiteytti.
Samalla teemalla jatkettiin, kun Norsepower Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Riski esitteli Viking Grace -aluksellakin käytössä olevaa roottoripurjeteknologiaa. Grace-aluksella roottoripurje otettiin käyttöön huhtikuussa 2018. Gracen lisäksi Norsepower on saanut tilauksen toimittaa kaksi 24 metriä korkeaa roottoripurjetta Viking Linen Kiinassa rakenteilla olevaan alukseen, jonka on määrä aloittaa operointi vuonna 2021. Esityksen lisäksi seminaarin osallistujat saivat ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua Riskin johdolla sekä ulkokannella olevaan roottoripurjeeseen että sen ohjaamiseen komentosillalla.
Lounaan jälkeen seminaarissa kuultiin Turun ja Rauman telakoiden puheenvuorot. Meyer Turun johtoryhmän jäsen ja suunnittelujohtaja Mika Heiskanen kertoi kasvun luomista haasteista ja mahdollisuuksista risteilylaivarakentamisessa. Muutama viikko sitten Meyer Turku luovutti New Mein Schiff 2 -aluksen ja telakan tilauskannassa on 7 laivaa. Luovutusten lisäksi Meyer Turulla on käynnissä kaksi merkittävää hanketta, joiden tarkoituksena on kapasiteetin kasvattaminen kaksinkertaiseksi tämän hetken tilanteesta. Moni on ihmetellyt, miten telakka ehtii kasvattaa tuotantoa ja viedä läpi isoja hankkeita, kun tilauskirja on pitkä: ”Meille nykyinen tilauskanta antaa mahdollisuuden nostaa laivanrakennusteollisuus sellaiselle tasolle, että kilpailukyky säilyy myös matalasuhdanteen aikana”, Heiskanen vastaa. Tuleviin haasteisiin vastataan yhdessä: ”Ilman verkostoa, ei ole telakkaa Suomessa tänä päivänä. Yhdessä tekeminen meriteollisuusverkoston kanssa on meille tärkeä arvo”, hän korostaa.
Rauman telakan puheenvuorossa Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlund antoi katsauksen telakan nykytilaan ja antoi ajatuksia sen tulevaisuudesta. Myös Enlundin mukaan meriteollisuuden vahvuus on verkostossa: ”Kaikkea muuta voi kopioida kuin verkostoa, se on uniikki ja siinä on salaisuus ja lähde menestykseen”. Hänen mukaansa monella on nyt haasteena pysyä mukana eri järjestelmien integroinnissa. Aikoinaan NASA:n kuulento mahdollisti kehittyneen teknologian hyödyntämisen myös yhteiskunnan muilla osa-alueilla. Saman mahdollisuuden Enlund näkee myös autonomisten alusten kehityksessä. Toisaalta Enlund pohti, miten ihminen saadaan liitettyä autonomiseen kokonaisuuteen ja miten lainsäädäntö pysyy kehityksessä mukana: ”Miten pidetään päämääränä se, että lisätään turvallisuutta”, hän kysyi.
Telakoiden jälkeen Aker Arcticin toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen puhui uusimmista jäätä murtavista aluksista. Aker Arctic perustettiin vuonna 2005, aiemmin se toimi Helsingin telakan tuotekehitysyksikkönä. Yritys toimii hyvin kansainvälisesti, ja tavoitteena on tuoda jäätä murtavien laivojen erikoisosaaminen laivanomistajien tarpeisiin. Jäänmurtajissa Venäjä on merkittävin markkina-alue. Koska jäänmurtajat ovat kansallisia hankintoja, ohjaa niitä politiikka ja nykyisin yhä enemmän protektionismi: alukset halutaan rakentaa kotimaisin voimin. Suojasen mukaan Suomi on monissa laivoissa edelläkävijä, ja jäänmurtajat yleisesti toimivat edelläkävijänä monissa eri tekniikoissa.
Heikki Pöntynen ja Andrus Junolainen esittelivät saksalaisen Rheinhold & Mahla Group:n toimintaa. 130-vuotiaalla yrityksellä on referenssinä jo 3 500 varusteltua alusta, ja nykyinen tilauskanta on 300 miljoonan euron luokkaa. Pöntysen mukaan monessa yrityksessä keskustellaan nyt digitalisaatiosta, mutta harva on määritellyt, mitä se käytännössä merkitsee omalle yritykselle ja miten siitä saadaan kilpailuetua. Pöntysen jälkeen Junolainen esitteli yrityksen toimintaa Suomessa. Suomessa suurin asiakas on seminaarissakin esiintynyt Meyer Turku.
IS Mäkisen toimitusjohtaja Sameli Lähdesmäki kertoi yrityksen toiminnasta ja LEAN-lähtöisistä hyttiremonteista. IS Mäkinen on perustettu vuonna 1992, ja sen suurimpia asiakkaita ovat varustamot ja telakat. Yritys keskittyy hyttien ja yleisten alueiden turnkey-toimituksiin. Lähdesmäen mukaan toiminta perustuu nykyisin ennen kaikkea LEAN-lähtöiseen projektinhallintaan, jossa tiedetään hyttien valmistumisaikataulu minuutin tarkkuudella. Lähdesmäkeä ei vielä huoleta Kiinan kasvu: ”Jos täällä pysyy järki ja kehitys sillä tasolla, millä sen kuuluu olla, niin väitän, että edelleen kahdenkymmenen vuoden päästä täällä rakennetaan laivoja.”
Seminaarin lopuksi Eero Mäkinen esitteli Suomen laivainsinöörien yhdistys Laradi ry:n toimintaa. Yhdistys toimii vapaaehtoistyön voimin, ja yhdistystä johtaa kymmenhenkinen hallitus. Vuonna 1971 perustettu yhdistys toimii linkkinä jäsenistönsä ja eri oppilaitosten ja työnantajien välillä. Esityksensä päätteeksi Mäkinen painotti, että koska ala elää uudenlaista kukoistusta, on syytä lisätä aktiviteetteja ja yhteistoimintaa kentällä.
Meriteollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja Henrik Bachér kiitti seminaarin osallistujia ja puhujia, ja antoi kotimatkalle mukaan muistutuksen: ”Meillä on etumatka, joka pitää pystyä pitämään.”
Teksti ja kuvat: Annika Huhtala
