Meriteollisuus: Hallitusohjelma tukee suomalaisen meriteollisuuden kestävää kasvua
Meriteollisuus näkee positiivisena, että hallitusohjelmassa panostetaan myös Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomalainen meriteollisuus elää kansainvälisestä liiketoiminnasta; sen viennin osuus on 90 % alan yritysten liikevaihdosta. Siksi suomalaiselle meriteollisuudelle on keskeistä panostaminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, osaamisen turvaaminen sekä työelämän joustavoittaminen.
Meriteollisuuden yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla, joten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten (TKI) nostaminen nopeasti ja pysyvästi yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on välttämätöntä. On hyvä, että hallitusohjelmassa tämä tavoite on asetettu selkeästi. Meriteollisuusyritykset ovat vastaavasti jo nyt nostaneet oman TKI-panostuksensa viiteen prosenttiin alan liikevaihdosta panostaen erityisesti kestävään ja kannattavaan kasvuun mm. globaalien hiilineutraalien ratkaisujen kehittämiseksi.
Yritykset ovat valmiita nostamaan entisestään TKI-panostustaan yhdessä julkisen panostuksen rinnalla. Hallitusohjelman tavoitteen toimeenpanossa on kuitenkin viranomaisten, elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä vielä määriteltävä keskeisimmät panostuskohteet ja joustavimmat mahdolliset menettelytavat. Huippuluokan tuote- ja palveluratkaisujen lisäksi Suomessa tulee panostaa myös uusimpaan tuotantoteknologiaan, esimerkiksi automatisointiin ja robotisointiin ja niiden käyttöönottoon.
Julkista TKI-rahoitusta on voitava kohdentaa myös ratkaisujen demonstrointiin ja pilotointiin.
Osaaminen ja osaajien saatavuus on meriteollisuudelle ja alan yrityksille keskeinen kilpailutekijä; ikävä kyllä tällä hetkellä myös kasvun hidaste, jopa este. Siksi hallitusohjelman tavoitteet suomalaisen osaamisen kehittämiseksi ovatkin tärkeitä. Sen lisäksi, että kannatamme korkeakoulutettujen osuuden lisäämistä, haluamme korostaa, että määrällisten tavoitteiden lisäksi tavoitteen toteuttamisen tulee näkyä myös kasvavana korkeakoulujen rahoituksena. Vain siten taataan määrän lisäksi osaamisen korkea taso. Korkeakoulutukseen panostaminen ei kuitenkaan saa johtaa ammatillisen koulutuksen nykyistä vähäisempään rooliin, myös sitä on kehitettävä.
Yritysten kasvun ja henkilöstön eläköitymisen mukanaan tuomaa osaajatarvetta ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään pelkästään kotimaassa koulutukseen panostamalla. Jo nuorisoikäluokkien koko rajoittaa sitä. Siksi hallitusohjelman tavoitteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ovat tärkeitä. Myös maassa jo olevien ja muutoin maahan tulevien henkilöiden työllistymistä on tuettava kaikin keinoin, jotta kaikki maahanmuutto voisi olla työhön johtavaa. Kiireellisesti on toteutettava erillinen toimintaohjelma maassa jo olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisen edellytysten parantamiseksi. Muutamat hallitusohjelman kirjaukset, kuten että työperusteisen oleskeluluvan saaneen henkilön olisi poistuttava Suomesta, jos henkilön työsuhde päättyy eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta, kaipaavat parannusta. Tällainen oleskeluluvan menettäminen hyvin lyhyen työttömyysjakson jälkeen ei edistä työvoiman saatavuutta pidemmällä tähtäimellä. Sellaisia rajoitteita ei ole syytä luoda.
Meriteollisuus tukee voimakkaasti myös hallitusohjelman tavoitteita kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan tukemaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä. On hyvä, että uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti hyödyntäen elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöjen osaamista ja ne toimeenpannaan hallituksen päätöksellä heti hallituskauden alussa. Vain näin tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittymistä sekä Suomea kilpailukykyisenä investointikohteena.
Hallitusohjelmassa on muitakin kannatettavia tavoitteita, osa niistä tosin ohjelmassa varsin suppeasti mainittuina.
Suomelle on tärkeää välittömästi käynnistää seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelu ja hankinta. Suomi on kuitenkin ”saari”, jonka ulkomaankaupasta 90 % kulkee meritse. Talvimerenkulun turvaaminen on myös maan huoltovarmuudelle keskeistä. Suomalaiset meriteollisuusyritykset, maailman merkittävimpänä jääosaajana, ovat valmiit osallistumaan tähän työhön alusta alkaen.
Suomen puhtaan energian tuotannon turvaamiseksi hallitusohjelmassa mainitut toimet merituulivoiman lisäämiseksi, myös talousvyöhykkeellä, tulee käynnistää pikaisesti. Merituulivoimaloihin ja niiden vaatimaan infrastruktuuriin, myös huolto- ja kunnossapitotoimintaan, panostaminen antaisi suomalaiselle meriteollisuudelle referenssiä sen pyrkiessä lisäämään kansainvälistä toimintaansa merituulivoimaloiden toimittajana. Suomalaisen teollisuuden pitkä offshore-osaaminen antaa tälle työlle hyvän pohjan.
Lisätiedot:
Meriteollisuus ry hallituksen puheenjohtaja
Patrik Rautaheimo
040 518 5806, patrik.rautaheimo(a)elomatic.com
Meriteollisuus ry vt. toimitusjohtaja (30.9.2023 asti)
Teppo Virta
0400 827 368, teppo.virta(a)teknologiateollisuus.fi
Meriteollisuus ry toimitusjohtaja (1.10.2023 alk.)
Elina Andersson
040 572 1388, elina.andersson(a)teknologiateollisuus.fi
Kuva: Pirjo Tuominen / Eduskunta
