Päästötön laiva – visio vai tulevaisuutta
Meriteollisuus ry:n vuotuinen kevätseminaari järjestettiin torstaina 23.5.2019 Logomossa, Turussa. Tänä vuonna seminaarissa oli vahvasti esillä meriteollisuuden vastuullisuus ja alan tarjoamat päästöjä vähentävät ratkaisut.
Tilaisuuden avasi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo. Rautaheimon mukaan meriteollisuudella menee nyt erittäin hyvin. Kuitenkin osalla alan yrityksistä on haasteita, vaikka käynnissä on ennennäkemätön risteilijöiden rakentamisboomi. Näiden yritysten tukemisessa ja kehittämisessä yhdistyksellä on merkittävä rooli. Samalla yhdistys tarjoaa yrityksille kanavan vaikuttaa ja saada tietoa.
"Risteilijän arvosta 85 % syntyy verkostossa, mikä on uniikki asia."
Yhdistyksen vt. toimitusjohtaja Henrik Bachér kertoi tarkemmin alan hyvästä vireestä. Viimeiset 10 vuotta ovat olleet alalle jatkuvaa kasvun aikaa, ja Bachér uskoo, että meriteollisuus saavuttaa 10 miljardin vuotuisen liikevaihdon muutaman vuoden sisällä. Alan verkottuneisuus näkyy sekä meriklusteriyhteistyössä että alihankintaverkostoissa: ”Risteilijän arvosta 85 % syntyy verkostossa, mikä on uniikki asia”, Bachér toteaa.
Alan merkittävyyden viestiä vie eteenpäin yhdistyksen viestintätyöryhmä. Työryhmän puheenjohtaja Antti Lehtelän mukaan tavoitteena on nostaa ala halutuimpien toimialojen joukkoon. Telakoiden pitkälle ulottuva tilauskanta on synnyttänyt osaajatarpeen, johon työryhmä on vastaamassa viestintäkampanjalla. Lehtelän mukaan haasteena on päästä pois perinteisestä teollisuuden alan roolista ja osoittaa, kuinka monenlaisia osaajia ala kaipaa. ”Koen tehtävän vastuulliseksi ja motivoivaksi, sillä jos ei saada työntekijöitä, ei menestys pitkälle kanna”, Lehtelä sanoo.
Viestintätyöryhmän lisäksi esittäytyi yhdistyksen offshore-työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja Manu Grönlundin mukaan offshore-ala elää tietynlaista henkiinjäämistaistelua: ”Kuluneet 5 vuotta ovat olleet haastavaa aikaa, ja itsepäisesti olemme tehneet joka päivä töitä sen eteen, että suomalaisella offshore-teollisuudella on tulevaisuutta.” Grönlundin mukaan maailma ei ole vielä valmis siihen, että öljyn ja kaasun tuotanto lopetetaan kokonaan, vaikka näin haluttaisiinkin. Merirakentaminen, kuten esim. tuulivoimapuistot, tarjoavat kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia.
Valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki kertoi käynnissä olevasta meripolitiikan linjaustyöstä. Soramäen mukaan haasteena on se, että alan päätöksenteko on hajaantunutta ja meripolitiikkaa ei ole tunnistettu niin merkittäväksi, että se saisi riittävän hyviä kirjauksia. Tuloksekas meriklusteriyhteistyö sai häneltä kehuja: ”Meriteollisuus on merkittävä osa yhteiskuntaa, päätöksentekoa ja tulevaisuutta. Yhteistyö kannattaa, jotta voisimme luoda suurempia kokonaisuuksia ja edistääksemme koko sektoria.”
”Meidän kuuluu ottaa ensimmäinen askel, sillä osaaminen on täällä.”
Yleiseltä tasolta siirryttiin konkretiaan, kun Rauma Marine Constructions Oy:n Timo Suistio esitteli yrityksen ympäristötehokkaita matkustajalauttoja. Telakan alkuvuoden aikana saadut tilaukset Kvarken Linkiltä sekä Tallinkilta ovat molemmat LNG-käyttöisiä aluksia. Merenkurkkuun tuleva alus pystyy hoitamaan satamaohjailun täysin sähköisesti. Aikaisemmin tanskalaiselle Molslinjenille toimitetussa Hammershus-aluksessa saatiin minimoitua aluksen ulkopuolelle suuntautuva ja vedenalainen melu. Kaikissa aluksissa suunnittelun lähtökohtana on ollut matkustajien, miehistön ja ympäristön mukavuus. Tulevaisuuteen liittyen Suistio kysyi yleisöltä, milloin rakennetaan ensimmäinen kierrätetty ja päästötön laiva: ”Meidän kuuluu ottaa ensimmäinen askel, sillä osaaminen on täällä.”
Miten vastuullisuudesta voi sitten saada konkreettista kilpailuetua? Tätä tutkittiin Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen koordinoimassa SUSTIS-hankkeessa, jota esittelivät Kaapo Seppälä Turun yliopistosta ja Saara Hänninen VTT:ltä. Seppälän mukaan meillä on jo nyt vastuullisuuteen liittyviä raportointivelvollisuuksia ja näitä varten kerättyä tietoa tulisi hyödyntää paremmin. Suomen erityisvahvuuksia ovat erityisesti korkea työturvallisuus sekä hyvä dokumentaatiokulttuuri. Saara Hännisen mukaan projektissa tavoitteena ei ollut raportoida paremmuutta suhteessa kilpailijaan, vaan kertoa yrityksen omasta kehityksestä. Yksi projektin aikaansaannoksista on excel-pohjainen laskentamalli yritysten käyttöön. Hänninen muistutti, että ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat kaikki yhtä tärkeitä, eikä yksikään saisi kärsiä toisten kustannuksella.
SUSTIS-projektissa mukana ollut Meyer Turun Jaana Hänninen kertoi tarkemmin Meriteollisuuden ResponSea-sitoumuksesta. Hännisen mukaan haasteena alan yhteisen vastuullisuussitoumuksen luomisessa oli se, että alalla on hyvin erityyppisiä yrityksiä. Ratkaisuna päätettiin tarjota yrityksille mahdollisuus laatia sitoumukset omien lähtökohtiensa mukaisesti. Nyt mukana on 15 yritystä, ja tavoitteena on kannustaa koko toimialaa liittymään mukaan. Hänninen peräänkuulutti yrityksiltä haasteellisten tavoitteiden määrittämistä yhdessä: ”Meriteollisuudessa voisi olla kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.”
Yksi ResponSea:ssa mukana olevista yrityksistä on Evac Oy, jota esitteli Carita Lehmusmetsä. Evac on mukana ResponSea-sitoumuksessa mm. parantamalla laivan kuivajätteen kierrätysastetta. Lehmusmetsän mukaan laivassa syntyy päivittäin noin 107 m3 kiinteää jätettä. Evacin jätteenkäsittelyjärjestelmän ja -polton avulla määrä on enää 0,5 m3, joka toimitetaan maihin. Veden käsittely on toinen tärkeä fokusalue. Evacin toimittamat alipainevessat säästävät yhtä paljon vettä, kuin virtaa Thames-joessa tunnin aikana. Myös Lehmusmetsä otti kantaa päästöttömään laivaan: ”2030 voi olla iso haaste päästöttömälle laivalle, mutta vuosi 2050 voi olla jo mielenkiintoinen”.
Elomatic Oy:n visio täysin päästöttömästä aluksesta.
Elomatic Oy:n Eero Kahva jatkoi visiointia päästöttömästä laivasta esitellessään Elomaticin luonnosta NYK SES2050 -aluksesta. Aluksen suunnittelu lähti liikkeelle painon vähentämisen tärkeydestä, sillä se mahdollistaa paljon muuta kehitystä. Energianlähteenä aluksessa on pääasiassa polttokennostoratkaisuja. Alus on myös päällystetty aurinkokennoilla, jotka muuttavat asentoaan suhteessa aurinkoon, jolloin oikea kulma parantaa hyötysuhdetta 40 %:lla. Lopputuloksena on 35 % pienempi vastus, 70 % pienempi kokonaisenergian tarve ja täten operoinnissa 0 % päästöjä ympäristöön. Myös digitalisaatiota on hyödynnetty kokonaisoptimoinnissa; esim. satamaan välittyy tieto viallisesta pumpusta, jolloin korjaustoimintoon voidaan varautua heti seuraavassa satamassa.
Tilaisuuden lopuksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Ari Helin esitteli yliopiston digikyvykkyyshanketta. Suuren tilauskannan vuoksi telakoiden tehokkuusvaatimukset kasvavat, mikä heijastuu koko alihankintaverkostoon. Digikyvykkyyshankkeen tavoitteena on parantaa Turun alueen meri- ja metalliyritysten henkilöstön digiosaamista. Osaamista voidaan kehittää esim. kurssien, luentojen ja vierailujen avulla. Helin pyysikin yrityksiä pohtimaan, millaisia osaamistarpeita yrityksellä tulevaisuudessa on ja olemaan yhteydessä yliopistoon avun saamiseksi.
Esitykset:
Suomen meripolitiikka, Jussi Soramäki
Vastuullisuudesta kilpailuetua, Kaapo Seppälä ja Saara Hänninen
