Yhdistyksen syysseminaarissa 14.11. katsottiin tulevaan osaaminen edellä
Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson kertoi tilaisuuden aluksi meriteollisuuden ajankohtaisista. Esityksessään Andersson esitteli alan tilaa globaalisti ja kansallisesti, sekä globaalin maailmantilanteen vaikutusta Suomen meriteollisuuteen. Tilanne on edelleen kaksijakoinen, matkustajalaivoja valmistavan verkoston näkymät ovat erittäin hyvät ja myös työvoiman tarve on suuri. Toisaalta muita laivatyyppejä tilataan globaalisti edelleen hyvin vähän, mikä vaikuttaa etenkin laitetoimittajien toimintaan. Andersson esitteli samalla yhdistyksen markkinanäkymät-työryhmän, joka keskittyy meriteollisuuden globaalin markkinakehityksen analysointiin. Anderssonin jälkeen Ulla Lainio Business Finlandista esitteli yhdistyksen kansainvälistymistyöryhmän, jonka työskentely painottuu jäsenyritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukemiseen sekä erilaisten kansainvälistymishankkeiden koordinointiin.
Yhdistyksen jäsenesittelyt aloittivat Ville Parpala The Switch Engineering Oy:stä otsikolla ”Miten meni omasta mielestä”, tapauksena kun ulkomaalainen yritys ostaa suomalaisen pk-yrityksen. Tässä tapauksessa japanilainen Yaskawa osti The Switchin, ja Parpalan mukaan yritysoston vaikutukset ovat olleet positiivisia. Parpalan esityksen jälkeen Carl-Gustaf Rotkirch Helsinki Shipyard Oy:ltä esitteli Helsingin telakan toimintaa. Kolmantena yritysesittelynä Paul Siljama Gadlab Engineering Oy:stä esitteli hukkalämmön hyötykäytön mahdollisuuksia ja Gadlabin toteuttamia hankkeita.
Seminaarin loppuvaihe painottui osaamisasioihin ja uusien osaajien houkuttelemiseen. Tapio Karvonen ja Vesa Kilpi esittelivät meriklusterin osaamistarpeiden selvityksen tuloksia MEROS-tutkimuksesta. Tutkimustuloksissa korostui ongelmanratkaisun ja innovatiivisuuden tärkeys pitkällä tähtäimellä. Tutkimustulosten esittelyn jälkeen Tekemisen maininki -kampanjan meriteollisuuslähettiläät osallistuivat Heikki Koposen moderoimaan paneeliin. Paneelissa keskusteltiin uusien osaajien saamisesta meriteollisuuteen ja meriteollisuuslähettiläät jakoivat omia mielenkiintoisia näkemyksiään uusien osaajien rekrytoinnista ja sitouttamisesta. Paneelin antiin voit tutustua erillisestä uutisesta.
Seminaarin päätteeksi jaettiin Meriteollisuuden projektinhallintakoulutuksen todistukset läsnäolevilla valmistuneille. Koulutuspaketti käynnistyi talvella 2018 ja päättyi syksyllä 2019. Tämä toteutuskerta oli ensimmäinen, toinen kierros toteutetaan vuoden 2020 alussa. Ajankohdista tiedotetaan puhujien varmistuttua.
Syysseminaarin aineistot:
- Meriteollisuus ry, Elina Andersson
- The Switch, Ville Parpala
- Gadlab Engineering Oy, Paul Siljama
- Kansainvälistymistyöryhmä, Kiuru Schalin
- MEROS-hanke, Vesa Kilpi
- Helsinki Shipyard Oy, Carl-Gustaf Rotkirch
Yhdistyksen hallitus vuodelle 2020 valittiin syyskokouksessa
Syyseminaaria edeltäneessä syyskokouksessa valittiin yhdistyksen hallituksen kokoonpano vuodelle 2020:
- Toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo, Elomatic Oy (puheenjohtaja)
- Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa, Rauma Marine Constructions Oy (varapuheenjohtaja)
- Varatoimitusjohtaja Tapani Pulli, Meyer Turku Oy
- EVP Heikki Pöntynen, R&M Group
- Toimitusjohtaja Kiuru Schalin, Stellio Oy
- Toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen, Aker Arctic Technology Oy
- Toimitusjohtaja Sameli Lähdesmäki, IS Mäkinen Oy
- Liiketoimintajohtaja Antti Ruohonen, ABB Oy
- Toimitusjohtaja Carl Gustaf Rotkirch, Helsinki Shipyard Oy
- VP Asset Management Services Stefan Wiik, Wärtsilä
Hallituksen sihteerinä toimii Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Meriteollisuus ry toimii osana Teknologiateollisuus ry:tä, jonka hallitus valittiin syyskokouksessa 19.11. Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen valittiin Meriteollisuus ry:n hallituksesta Tapani Pulli varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseniksi Kiuru Schalin ja Jyrki Heinimaa. Heidän lisäksi jäsenyrityksistämme edustettuina Teknologiateollisuus ry:n hallituksessa ovat Wärtsilä Oyj Abb, Oy IBM Finland Ab, KONE Oyj, SSAB Europe Oy, Elomatic Oy, Valmet Oyj, Kavika Oy, Etteplan Oyj, Kemppi Oy, Oy Halton Group Ltd. ja ABB Oy.
Kuva: Gadlab Engineering Oy:n Paul Siljama esitteli hukkalämmön hyötykäyttöä
